Vähävaraisen tavaratalo on ehdottomasti luotettavan henkilön pitämä kirpputori. Monet tietävät taannoiset kommellukseni telkkareiden kanssa. Kun yksikään ei toimi kahta päivää kauemmin.

Syy ei siis aina ole käyttäjässä vaan ostotoimessa. Ei siis kannattaisi haalia tuttujen ja naapureiden vanhoja telkkareita varmuuden vuoksi. On tilaa muutenkin vähän, mutta  kun saa ilmaiseksi, ei voi mitään. Joten jos ovat vanhoja ovat tiensä pään lähettyvillä. Ja silloin sanovat itsensä irti. Kuten tekivät telkkarini kahdesti juuri ennen digiaikaan siirtymistä.

Toisessa kerkisi toimia pari päivää digitelkkari, sitten virtanappula jäi pohjaan. Toinen meni viidessä päivässä. Alkoi pitää kauheata pihinää, joten sieltä olisi tullut kohta ne kuuluisat käyttösavut pihalle. Ja eipä siinä ollut sitä scart-liitintäkään.

Digiboxeja sain ilmaiseksi kaksi, mutta nyt ongelma on katolla. Jonkun pitäisi olla kuolemaa pelkämätön ja kiivetä lukitsemaan antenni oikeaan asentoon. Nyt signaalin tulo on ihan arvottavissa. No, eipähän jää loukkuun mihinkään sarjaan, kun ei tiedä, mitkä kanavat näkyy milloinkin ja kuinka paljon.

Kirpputorilta haettiin tytön kanssa uusi loppuvaiheenhoitoa kaipaava telkkari. Onneksi se on entisiä puolta pienempi versio, joten tulee olemaan kevyt kannettava kierrätykseen. Koskahan kehtaisi lähteä viemään noita kuistin täyttäviä raatoja.