Mielipiteeni on selvä - älä sekoita minua tosiasioilla.
-Seinäkirjoitus -

Minä kuulun työyhteisöön, jossa yli puolella työntekijöistä on muodostunut mahtava työego. Työilmapiiri vaatii sitä. Jos yrität tehdä parisi mukaan töitä, huomaat äkkiä, että voimat menee siihen, että yrität muistaa milloin kenenkin arvot.

Puhutaan potilaan hoidossa siitä, että sen tulisi olla tavoitteellista ja tietyin yhdessäsovituin keinoin (jossain tapauksessa ylihoitajan tms. sanomin keinoin) toteutettua. Mahtavien egojen joukossa on ikävä huomata se iso kirjo, mikä esim. ihonhoitoon liittyvien ongelmien hoidossa vallitsee. Toinen työntää talkkia, toinen lääkepuuteria ja kolmas rasvaa. Joku antaa ilmaa ts. ei laita mitään. Ja tämähän johtuu siitä, ettei meillä ole kunnollista johtoa, joka tekisi hoitolinjaukset ja VALVOISI niitä.

Seuraako tuollaisesta hyvää? Uskomatonta, mutta kyllä. Nimittäin, joutuu käyttämään omia aivoja ja perustelemaan tekemisiään. Ja sellainenhan ei voi olla pahasta. Sitähän me pyydämme, päästä meidät pahasta. Se on sitten toinen asia, pitkittyykö ihonongelmien paraneminen hoidon vaihtuessa lähes vuoroittain. Mutta voin ylpeänä todeta, ettei työpaikallani ole yleensä ihorikkoja, vaan heti punoituksen huomaamisen yhteydessä jokainen tuntuu kuitenkin jotain tekevän asian eteen. Ainakin niitä ilmakylpyjä.