Mielimusiikki aktivoi toipumista

Tutkimuksessa seurattiin keskimmäisen aivovaltimon aivoinfarktiin sairastuneiden potilaiden toipumista laajojen neuropsykologisten tutkimusten avulla. Tutkittavia oli kuusikymmentä ja tutkimukset tehtiin viikon, kolmen kuukauden ja kuuden kuukauden kuluttua infarktista.

Potilaat jaettiin akuuttivaiheessa satunnaistetusti joko musiikin tai äänikirjojen kuunteluryhmään tai kontrolliryhmään, joka ei saanut kuuntelumateriaalia. Kaikki saivat lääkehoidon ja kuntoutuksen.

Kuunteluryhmän musiikki oli yksilöllisesti valittua ja vaihteli Junnu Vainiosta Elvikseen ja Einojuhani Rautavaaraan. Myös äänikirjat olivat potilaiden itse valitsemia.

Musiikin ja äänikirjojen kuuntelu aloitettiin noin viikon kuluttua infarktista. Sitä jatkettiin vähintään tunti päivässä kahden kuukauden ajan.

Musiikkia kuunnelleessa ryhmässä kielellinen muisti parani kolmen kuukauden aikana 60 prosentilla kun luku ilman kuuntelumateriaalia olleilla oli 29 prosenttia. Vertauskohtana oli viikon kuluttua sairastumisesta vallinnut tilanne. Tarkkaavaisuuden suuntaamisen alueella musiikkia kuunnelleessa ryhmässä parannusta tapahtui 17 prosenttia. Vertailuryhmissä muutosta ei ollut.

Puolen vuoden kuluttua erot ryhmien välillä olivat edelleen nähtävissä.

Tutkijoiden mukaan tärkeää on kuuntelun aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aivoinfarktin jälkeen. Aivoissa tapahtuu tuolloin dramaattisia, toipumiseen liittyviä plastisia muutoksia, ja ympäristön virikkeet, kuten musiikki, saattavat osaltaan tehostaa niitä.

Todellisuus on nykyään toista: Erään aiemman eurooppalaistutkimuksen mukaan potilaat viettävät aivoinfarktin jälkeisinä viikkona ja kuukausina liki kolme neljäsosaa päivittäisestä ajastaan sairaalassa toimettomana.

Tutkimus: Musiikin kuuntelu nopeuttaa aivoinfarktista toipumista

Musiikin kuuntelu aivoinfarktista toipumisen alkuvaiheessa voi parantaa potilaiden kuntoutumista ja ehkäistä negatiivista mielialaa. Näin osoittaa arvovaltaisessa neurologian alan Brain-lehdessä tänään julkaistava suomalaistutkimus.

Tutkimuksessa havaittiin, että musiikkia päivittäin kuunnelleiden potilaiden kognitiivinen toipuminen oli kielellisen muistin ja tarkkaavaisuuden suuntaamisen alueilla parempaa kuin potilaiden, jotka kuuntelivat äänikirjoja tai eivät saaneet kuuntelumateriaalia.

Musiikkia kuunnelleet potilaat kokivat myös vähemmän masentuneisuutta ja hämmentyneisyyttä toipumisvaiheessa kuin potilaat, jotka eivät saaneet kuuntelumateriaalia.

Useita vuosia kestäneen tutkimuksen toteuttivat Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Jyväskylän yliopiston Musiikkiterapian yksikkö sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologian ja radiologian klinikat.

"Musiikin kuuntelu aktivoi aivoissamme laajaa, molemmille aivopuoliskoille levittyvää hermoverkkoa, joka säätelee vireystilaa, tarkkaavaisuutta, semanttista käsittelyä, muistia sekä emootioita", selittää tutkija Teppo Särkämö.

´"Musiikin kuuntelun tiedetään parantavan mielialaa ja kognitiivista toimintakykyä sekä terveillä henkilöillä että erilaisilla potilasryhmillä. Sen mahdollista roolia neurologisessa kuntoutuksessa ei kuitenkaan ole aiemmin systemaattisesti tutkittu", Särkämö toteaa.

Suomalaisryhmän tutkimuksen tulos on helppo soveltaa käytäntöön, sillä menetelmä on yksilöllinen, helposti toteutettava ja edullinen tapa edistää kognitiivista ja emotionaalista toipumista.

Suomen Akatemian tuore Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö on jo aloittanut jatkotutkimuksen.

"Koska nyt tiedetään, että passiivinen musiikkiterapia edesauttaa toipumista, aiomme seuraavaksi tutkia aktiivisen terapian vaikutuksia", toteaa Jyväskylän yliopiston musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä.

Brainissa julkaistussa tutkimuksessa potilaat kuuntelivat mielimusiikkiaan. Aktiivisessa musiikkiterapiassa musiikki on toisenlaista eikä perustu sävelletyn musiikin tuottamiseen, koska potilailta ei voi edellyttää musiikillisia taitoja.

Aktiivisen musiikkiterapian menetelmänä on usein ns. kliininen improvisaatio, Erkkilä kertoo. Aivohalvauspotilaille aiotaan jatkotutkimuksessa soveltaa lähinnä erilaisia rytmis-motorisia harjoituksia, jossa käsille, jaloille ja keholle on erilaisia tehtäviä. "Heidän kuntoutuksessaan painotetaan paljon toistoja ja rytmisiä ja motorisia harjoituksia", Erkkilä kertoo.

Suomessa tehdään parhaillaan runsaasti tutkimusta, jonka avulla selvitetään musiikin vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksilla saataneen myös uutta näyttöä sille, miten ja miksi musiikkiterapia vaikuttaa.

Kannattaa siis kuunnella musiikkia - terveenäkin. Miehen kuntoutumisprosessiin yritin kyllä työntää musiikkia, mutta kyky nauttia musiikista voi olla pois jonkin aikaa, jopa vuosia, sanottiin AVH-foorumilla. Vasta viime aikoina mies on itse laittanut musiikkia tulemaan tuutista. Ja haaveilee jopa uuden CD-soittimen ostosta.

Ylläolevia juttuja en meinannut enää löytää eilen ja tänäänkin kuukkelilla. Sen takia on myöhässä tämäkin.