Kevythoiva pelastaa hyvinvoinnin

Suomalaiset tekevät muuttoa kasvukeskuksiin. Joissakin maakunnissa muuttoliike on ollut yhtä vilkasta kuin Ruotsiin muuton hulluina vuosina.

Uuden työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen lohkaisee, ettei ihmisiä voi piikkilangoin estää.

– Ihmiset muuttavat työn perässä. Näin käy aina kovana kasvukautena. Joka kerta se heikentää syrjäseutujen väestörakennetta. Siellä on yhä vähemmän ihmisiä eivätkä he ole aktiivi-iässä.

Kansliapäällikkö ottaa kädet avuksi ja muodostaa kämmenillä pyramidin, kääntää sen sitten nurin.

– Esimerkiksi Puumalassa väestöpyramidi seisoo pian täsmälleen päälaellaan. Vanhusväestö on enemmistönä, aktiiviväestöä on jonkin verran ja lapsia muutama.

Hän kysyy, miten käy vastaaville yhdyskunnille, jotka sijaitsevat Puumalaa syrjemmällä.

– Miten yhteiskunta voi toimia, jos passiiviväestö alkaa olla enemmistönä, Virtanen pohdiskelee.

Veropohja katoaa ja palvelut häipyvät, ensimmäisenä koulu. Hoivan tarve kuitenkin kasvaa.

– Vaikka olisi kuinka terve ja rikas eläkkeelle jäädessä, kyllä se kuoleman läheinen aika kuitenkin kaikille tulee, hän muistuttaa. Selkeästi diplomaatti tämä mies! Sen verran ympäripyöreitä lauseita, että mahdollistaa kovinkin "ravistelevia kannanottoja", mutta sen verran pyöreitä, että voi vedota tulkintavirheeseen.

Hyvinvointimalli tarvitsee remonttia
Tilastotieteilijän ja ekonomistin koulutuksen saanut Virtanen ei ongelmaa kaunistele.

– Väestökäyrät ovat faktaa. Ne ihmiset, joita pitää hoitaa, eli me olemme täällä. Tulevat hoitajamme ainakin konttaavat jo täällä jossain. Käsiparien pula on aivan hirveä.

Virtanen sanoo olevansa toisinajattelija. Hän ei puhu julkisista palveluista, vaan julkisen sektorin vastuulla olevista palveluista.

– Ei ihmisiä kiinnosta, onko heitä leikkaava kirurgi virkasuhteessa vai yksityisen palveluksessa.

Tärkeintä on, että hän leikkaa hyvin. Jos laatu ja hinta ovat kohdallaan, mitä väliä sillä on, kansliapäällikkö kysyy.

Pohjoismaista hyvinvointimallia pitää hänen mukaansa uudistaa, jottemme päädy amerikkalaismallisiin kalliisiin terveysvakuutuksiin.

– Pohjoismainen malli on osoittautunut maailmassa täysin ylivoimaiseksi, niin taloudelliselta kilpailukyvyltään kuin yhteiskuntamallina. Sitä pitää korjata, että se olisi jatkossakin maailman paras, Virtanen lyö kättään pöytään.

Hoivaan kaivataan uusia konsteja
Virtanen ei usko ihmisten arvomaailman koventuvan.
– Tuskin sellaista arvomuutosta tapahtuu, ettei ikäihmisiä hoideta. Tätä jo tapahtuu, arvomuutokset on jo tehty.Pitää vain löytää uusia tapoja suhtautua hoivasektoriin. WTH? Mitä ihmeen suhtautumistapoja? Olemmeko me hoivasektorilla toimivat jotenkin tässä ongelmanydin? Että miten meihin pitäisi suhtautua....?

Älykkäiden hoitotapojen ohella ongelmaa helpottaisi, jos raskaan hoidon osaa ihmiselon ehtoopuolella pystyttäisiin lyhentämään. Tämä on kyllä Efraimin tyttären mielestä samaa kuin aktiivinen eutanasia.

– Autetaan ikäihmisiä selviämään pidempään kodinomaisissa olosuhteissa. Terveyskeskuksen vuodeosastolla lojuminen riittää kahdessa viikossa romahduttamaan terveyden niin, että siellä
on loppuelämänsä, Virtanen muistuttaa.

Kevythoiva, kevythoito hierontoineen ja senioritalot voisivat auttaa vanhuksia pysymään hyvässä kunnossa.

Maahanmuutosta ei ole ratkaisijaksi
Hoito- ja hoivasektorille tarvittaisiin jopa 200 000 käsiparia nykyisten lisäksi vuoteen 2040 mennessä, jos hoidon tarve kasvaa nykytahtia.

– On mahdoton kuvitella, että maahanmuutolla täytettäisiin sekä nykyiset että uudet tarvittavat työpaikat, Virtanen pohtii.

– Miksi keski- tai itäeurooppalaiset tänne tulisivat? Outo kieli, kaukana, joskus ikävät ilmat, erikoinen kulttuuri, verotus vähintään kohtalainen…

Ilmainen koulutus, turvallisuus ja puhtaus eivät Virtasen mukaan lopulta paina vaa'assa riittävästi, kun maahanmuuttaja etsii vauraampaa elämää. Saksa, Iso-Britannia ja Irlanti hyötyvät maahanmuutosta. Jopa Ruotsi on Suomea houkuttelevampi.

Väkeä muutti Suomeen viime vuonna enemmän kuin koskaan itsenäisyytemme aikana, vaikka pois lähteneet vähennettiin luvusta.

– Valtaosa ei tullut työn perässä. Jos talouskasvu jatkuu, työvoimakapeikot ovat jopa uhka. En usko, että niitä voidaan ulkomaisella työvoimalla paikata, vaikka muutto jatkuisi yhtä ripeänä, entinen budjettipäällikkö laskee.

Mikä ihmeen TEM?
● Vuoden vaihteessa aloittaneeseen Työ- ja elinkeinoministeriöön yhdistettiin kauppa- ja teollisuusministeriä ja työministeriö. Lisäksi uuteen ministeriöön siirrettiin sisäasiainministeriöstä alueiden kehittämistä koskevat asiat.
● Ministeriössä työskentelee noin 620 henkilöä, koko hallinnonalalla on runsaat
10 000 ihmistä. Heistä noin 750 kuuluu JHL:oon, ministeriön väestä 70 henkilöä.
● Hallinnonalalla on yli 30 organisaatiota, mm. TE-keskukset. Työelämän kehittämisohjelma Tykes siirrettiin muutoksessa teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin yhteyteen.

Birgitta Suorsa
Kuva Mauri Helenius