Äkillinen kohtaus tuli selvitellä vaikka mitä työjuttuja. Lähinnä lääkkeisiin liittyvää. Oppaita, kirjallisuutta yleensäkin netin tarjonnasta puhumattakaan on yllin kyllin. Osa vain niin korkeeta koulutusta vaativaa lääketieteellistä termistöä hallitsevalle suunnattua, ettei meikäläinen muista virkkeen loppuun kääntämisen jälkeen alkuosaa saati sitä, mitä asia koski. Onko järkee vai ei?

Yleensä kohtaukset ovat lyhytaikaisia. Sitä paitsi, yövuoro edessä, joten voisi tehdä työaikanakin tätä tutkivaa kääntöhommaa. Ettei vaan mukaan lähtisi Antti Tuurin kirja eikä suinkaan Sirkka-Liisa Kivelän sekä Ismo Räihän Iäkkäiden lääkehoito. Sen näkee sitten.

Nyt on leivinuunissa tulet ja kohta hellaankin laitan. Päivälliseksi on broileria ja riisiä. Ja jälkiruuaksi lämpöä. Ainakin keittiöön. Täällä  makuuhuoneen puolella on vilpoisempaa, mutta huomenna sitä kaatuu kylmempääkin sänkyyn yövuoron jälkeen - ja vielä onnellisena. Eipähän tarvitse unissaan hikisenä pyöriä, kuten tässä taannoin yöni vietin.