Sitten eilinen sää. Se oli ristiriidassa tuon ennusteen kanssa. Seurasin ukkostutkaa. Tuuli puuskittain todella kovaa ja tuntui kummitusmaiselta, kun netistä en paljoa tukea tunteelleni saanut. Tutkin ilmatieteen laitoksen sivuilta, mitä ilmanpaineen vaihtelu merkitsee. Ja huomasin että lähikaupungissa on ilmanpainekäyrä äkkijyrkkä. Pitäisi varmaan perehtyä noihin käppyröihin ja niiden tulkintaan enemmän.
Erityisen jännittävää oli siis katsoa tornadojaksoa, kun omakin talo huokaili tuulessa. Ja kun jakson jälkeen tulin koneelle, yhteys katkesi jonkin ajan päästä. Onneksi telkkari toimi, kun ei sitten ollenkaan nukuttanut.
Aamulla heräsin jo puoli seitsemältä. Varma merkki tervehtymisestä. Varhainen ylösnousu pitkään valvotun yön jälkeen.
Tätä kirjoittaessani, pihaan peruutti loka-auto (ei kuitenkaan kuvan menopeli). Tukka kuin Tina Turnerilla hyökkäsin liikenteenohjaukseen. Ja kävin sitten juttelemassa ja katsomassa kun se ihan hienosti sanottu loka lähti kyytiin.
Puhuttiin tien kunnosta. Piti huonona. Huonoin paikkakunnalla. Täh? Tosin minä olen elänyt takavuosien kurjemmatkin tieolot täällä. Vertaan aina niihin. Miehen kanssa harkittiin panssarivaunun hankkimista kelirikkokulkuneuvoksi. Edes meidän huonoilla autoilla kun ei meinannut uskaltaa ajaa tuolla tiellä, josta usein puuttui se kohta, mihin olisi saanut autonrenkaat tukevalle pohjalle.
Ehkä tilanne olisi toinen jos olisi satanut useamman päivän. Nyt tie on sentään kuljettavassa kunnossa. Siis minun mielestäni. Luultavasti autonasentajani laittaa uusia pultteja taas öljypohjaan pudonneiden tilalle. Se on sitä tämän maaseudun riemuja.
Kommentit