Takavuosina tehdessäni vielä alkutuotannossa töitä eli kiersin taloissa maataloustöitä tekemässä, eräs kyläläisistä ihmetteli pyyntöä päästä kotiin kiskomaan johtoja seinästä. No, menihän sitten rikki heidänkin telkkari ukkosella. Mutta paikoittain ukkonen rikkoo enemmän koneita kuin ehkä parin kilometrin päässä. Meidän paikka on arka kaikelle nykyisin, myös tuulelle.
Päänsärky on häviämässä. Jos yrittäisi kohta käppäillä tuolla ulkona ja ulkoiluttaa haravaa. Ei varmaan enää pölisekään niin pahasti kuin ennen. Voisi kerätä kaneille jotain vihreää ja laittaa sauna lämpiämään. Tai sitten laittaa sen saunan lämpiämään suoraan. Voi tähänkin aikaan kai kylpeä, varsinkin kun on yksin. Hauskaa olla yksin. Ei tarvitse keneltäkään mielipidettä kysyä. Se on VAPAUTTA!
Ei ole meidän sauna tuo. Meillä on ihan sisäsauna. Mutta täällä maalla on tullut monta kertaa mieleen, että pitäisi olla pihasaunakin. Kuka kesäisin haluaa nukkumataloaan lämmittää? Ei kukaan. Olen jo pari vuotta miettinyt, että sellainenkin pitäisi rakentaa takapihalle. Minun rakennusprojektini eivät taida loppua. Eivätkä ihan hevillä eikä discollakaan toteutua. Mutta hauska niitä on kuvitella.
Toinen haaveeni koskee samaa ongelmaa kesäisin: kuumuutta. Kesäkeittiö olisi ehdoton.
Tuon järven voisi unohtaa. Ja muutenkin seinää alas ja ikkunaa ylös. Vähän kuin katettu huvimajatyyppi.
Ja kolmas toteutumaton haave on aittarakennus, jossa koisia kuten kuuluu pimeässä.
Onneksi en katkeroidu, vaikken niitä koskaan saisi. Hauska on haaveilla.
Käynpäs taas ukkostutkaa sihtailemassa.
Kommentit