Aivan uskomaton herätys oli tänä aamuna. Mies jätti ulko-oven auki aamuisella vessareissullaan, jotta koirat pääsee ulos ja omia aikojaan sisälle. Niin tehdään meillä kun ilmat lämpenee. Tiesin kyllä, että saattaa olla pakkasen puolella.

Yö oli erittäin rauhaton. Aivoinfarktin jälkitilana on usein eri asteista unettomuutta. Niin  meilläkin. Minä olin ensin väsynyt kahdesta yövuorosta (vetää retua pari kolme päivää) ja toiseksi tyttären kanssa eilen tekemästä kaupunkireissusta. Ja olisin halunnut nukkua.

Herkkäunisena en kyennyt pääsemään syvään uneen kun mies jo kääntyili ajaen koirat jalkeille. Toisinaan lähti vessaan ja kun jumittumista siinäkin on, se kestää ennen kuin pääsee sängystä ylös ja sekin, että pääsee vessasta takaisin. Joten minun vastuullani.

Kirosin, että hommaan unilääkkeet. En itselleni, vaan hänelle. Sillä minun ei auta nukkua, jos mies valvoo. Vaan miehen on nukuttava, että voin itsekin nukkua. Niin se menee. Mitens sitten kun on aamuvuoro edessä ja mies avustajan turvin kotona? Minä valvon yöt läpeensä, jos mies ei saa unenpäästä kiinni? Noup.

Joten erittäin hajanaisen yöunen vuoksi heräsin onneksi vasta puoli yhdeksältä, toteamaan, että ovi on kuten sanottua auki ulos asti ja ulkona on 10 senttiä lunta! Uusi kelaleikkurini oli lumenpeitossa. Puut ja pensaat lumessa. Puutarhatuolit lumessa. Eipä silti että sinne ulos olisin mieluillut kahvia juomaan.

Kahvista puheenollen. Pergolaattori päälle. Töllö päälle. Miten kävi eilen matsissa? 4-0. No, hyvä. Kesken kahvinkeiton meni sähköt. Outs. Kerkisikö pergolaattori päästä grande finaleen? Pieni sähkömäärä tuli läpi ja valmisvalon kerkisin nähdä. Eli minulla on kahvia.

Mies nousi myös ylös, vaikka meillä ei voi edes vettä laskea, jos on sähköt poikki. Sanoin, ettei voi kahvia keittää. Päätti sitten, että ottaa palasta mehun kanssa. Aamupalan jälkeen mentiin puuverstaalle jatkamaan linnunkötöksien tekoa. Pöntöiksi ne ovat varsinaisia kötöksia. Ei uskoisi että tekijä on puuartesaani.

Nyt tulimme takaisin kahvinkeittoon. Keuhkot tuntuvat aroilta. Puupöly ei sovi ollenkaan. Suojaimet ne puolinaamarit vielä vähemmän. Kasvojen iho palaa tunnissa. Atoopikon elämää. Tällä hetkellä vain en keksi ketään, kuka tulisi miehen kaveriksi tekemään linnunkötöksiä. Joten kärsi, kärsi kirkkaamman kruunun saat.....