Monen päivän vääntö on ohi. Töiden ohessa siivoaminen aiheutti monen päivän migreenin silkasta väsymyksestä. Eilen illalla olin ihan puhki ennen juhlia ja toteutin kuitenkin uhkaukseni lähteä koirien kanssa lenkille ja olla pois jaloista.

Jestas miten koirat vetivät ja minä pistin hanttiin, kun eihän minulla kiire ollut. Mulla oli aikaa ja eväsleivät taskussa. Tarkoitus heittää tunnin lenkki ja palata vaanivaan asentoon kotiamme lähellä olevalle tulipaikalle.

Noup. Ei voinut tulta tehdä kun oli metsäpalovaroitus. Ja kuten pelkäsin itikoiden invaasio oli kiihkeimmillään sitten viime kesän. Koska juhlat alkoivat vasta illalla kuudelta oli siis itikoita seuraa pitämässä. Kerkisin tyhjentää kännyni tulleista viesteistä ja puheluista. Tutustua radiotoimintaan, joskin kuuloke ei ollut mukana eikä taida olla olemassakaan.

Onneksi tytär soitti kahdeksalta, että ovat autoilleen vieraat menossa. Vielä oli ohjelmassa tiskin kanssa puljuuta, sillä meillä oli vuokra-astiat, joka piti illalla palauttaa. Sitten saunaan ja sinne tuli tytöltä tieto, että oli osa astioista jäänyt vielä kotiin.... eikun vaatteet niskaan ja niitä viemään jälkitoimituksena.

Yöllä nukuin ja kärsin taas joko kahvinpuutteesta tai migreenistä, joka siitä aiheutui. Näin painajaista, että ne astialaatikot olivatkin sitten osa tyhjiä....

No, juhlat ovat ohi ja minä mietin, että kai tässä on aloitettava takaisin vetäytymisoperaatio. Jonkinlaiset suhteet, edes viileät on miehen lähipiiriin luotava. Tehtävä säännöt selviksi.

Tytön havainnot olivat isovanhemmistaan erittäin huolestuttavia. Selviytyminen kotona saattaa olla myös vaarassa, sillä kumpikin oli näyttänyt poissaolevalta ja kuihtuneelta. Kyliltä kuulin kanssa samansuuntaisia epäilyksiä.

Ehei, en aio ryhtyä heitä hoitamaan, mutta väistämättä joudun heitä jossain vaiheessa kohtaamaan jos ei muuta niin jomman kumman hautajaisissa. Tai jonkun lähisukulaisen hautajaisissa. Heitä saavat hoitaa omat lapset ja hankkia ulkopuolista apua tarvittaessa. Minä yritän parhaani mieheni suhteen ja siinäkin on tullut niin monesti seinä vastaan.

Suututtaakin taas tämän yhteiskunta. Sen mielestä puolison kuuluu hoitaa sairastunutta, mutta todellista tukea sen hoidon turvaamiseksi saa tapella. Olisikin oikein, että eroaisi sairastuneesta ja alkaisi sitten vain seurustelemaan. Ei olisi mitään hoitovelvoitteita, joita täyttää ihan vain siksi että sulla nyt oli vaan huono mäihä, kun ukkos vammautui.

Hädänalaisen hyväksikäyttöä parhaimmillaan. Jotenkin helpompi on toimia toisin jos hoidettava on omat vanhemmat. Ymmärretään paremmin laitoshoito vaihtoehdoksi. Puolison hoidossa se on avioliittolupauksen rikkomista, jos ei tue vastamäessä.