Ensimmäisen kerran yövuorojen jälkeen väsymys meni yli ja valvoin aamu kahteen katsoen telkkaria. Ensin kaikki ohjelmat, sitten siirryin katsomaan DVD:ltä Täydellisiä naisia. Aamulla olikin melkoisen hehkeä olo kun kuudelta lintu lensi kuistille ja koirat vaativat avaamaan ulko-oven kuistille. Onneksi kunnon ajojahtiin ei päästy vaan tyttelit tajusivat äänestäni, että nyt on toteltava johtajaa.

Palkkiona viime yöstä: pallo ihan sekaisin. Kuin olisin ollut yövuorossa... ulkona aurinkoista. Tiskivuori keittiössä ja pyykkiä pesuhuone tulvillaan ja minä istun koneella passitettuani miehen yrityksen pihalle. Hitaus on silminnähtävää, joten ajattelin, että pois silmistä, ei mene heti aamusta hermot.

Stigu otti viimein yhteyttä. Valitettavasti mökki on rempassa. Viikko meni ilmoittaa sekin. Och satan också! Stig talar svenska, naturligtvis. No, vietin rattoisan tunnin sihtaillessani Lomarenkaan antia. Mökki on saatava. Kenties vähän lähempää, jos tuolla punaisella paholaisella lähdetään.... turha sitä on tuhat kilsaa ajaa ja itsensä väsyttää.

Ongelmallista on se, että vaarat ei tahdo oikein liittää, vaan pitäisi olla ihan tuntureita, eikä .... vaaroja.

En tiedä, kuinka moni on netitse vuokrannut mökkiä. Kaikilla ei ole ihan tuo markkinointi hallussa. Siis voihan se olla myyntivaltti, että on siirrettävä grilli. (Tarkoittanee pallogrilliä?) Ja silmiä hivelevä tunturimaisema voi tarkoittaa puustosta paljaaksi hakattua laskettelurinnettä vaaran kupeessa. Kröhm.

Toinen naurettavuus, on myydä mökkiä parisängynpeitekuvalla. Hyvä jumala! Olenko ainoa, jonka mielestä ainakin kesällä vuokrattavissa mökeissä, pitäisi olla ulkokuvia kesäajalta? Yhdessä oli laitettu eduksi se, että naapuriin hyvä näköyhteys. Voi jösses!

Minun ihannemökkini edullisella hinnalla kuorrutettuna on:
  • naapuriin vähintään 500 m
  • kelohirsinen mökki
  • varustus suihku ja wc
  • veranta, jossa voi syötellä räkkäkauden karjaa
  • oma ranta tytön uintiharrastukseen
  • ranta voisi olla tunturilammen rantaa, taustalle jyhkeä tunturi
  • poroja haukuttamaan koiria.... mieluummin kuin naapureita
Ja pitää muistaa, etten aio kököttää mökissä. Ja naapurit häiritsee mukaan tulevia koiriamme. Ja olen tottunut asumaan syrjässä, joten ... en kestä mitään hiihtohissien läheisyyttä ja ravintoloita tai kyytejä pummaavia humalaisia kylähulluja (terveisiä vaan takavuosien kylähullulle Kuusamon Rukalle).

Kääk. Pakko on tehdä varaus jostain liiteristä Lapissa. Asiasta on tullut sellainen pakkomielle, että sen turvin saatan ehkä jaksaa veivata tämän kesän työt vajailla miehistöillä ja epäpätevillä sijaisilla. (Ajatella miten tuhmasti ajattelin, epäpätevät sijaiset... itsekin sijainen työkokemusta vaivaiset kaksi vuotta.)

Taidan lähteä ulos haaveilemaan Lapin syksystä....