Ei ole kerinnyt kirjoittelemaan, eikä kerkiä nytkään. Odotan kotisairaanhoitajaa ensikäynnille... höh kirjoitin että ensikännille.... voi se kyllä niinkin käydä, sillä keittiössämme on kani, joka aamulla käänsi tunkionsa...

Ja paljon muutakin tälle päivälle, vaikka olen iltavuorossa. Tytär on kipeänä ja oma työpanos kasvoi, kun en tiedä onko muita hoitajia... Poppanen on hoitanut hommansa. Alkukankeutta on tosi paljon puolin ja toisin, mutta ei tässä kirvestä vielä kaivoon heitetä. Mikään korvaamaton vehjes tuo Poppanen tuskin tulee olemaan... tuhmasti sanottu, mutta tällainen ensivaikutelma on tullut. Aikani meneekin kirjalliseen ohjeistamiseen.

Mutta nyt palaan sorvin ääreen eli tiskialtaan. Kanihäkkiä en kyllä kerkiä samaan tuoksuttomaksi. Se on sitten huomisen pellettejä kun heiniä se ei ole kuitenkaan. Eli älkää säikähtäkö en ole maitani myynyt. Päinvastoin avaamassa unohtuneita kaappeja ja tekemässä muutoksia kodissani, että meidän kaikkien osapuolten olisi mahdollista elää täällä sovussa. Ja osa muutoksista varmasti virkistää mieltäkin. Pyykinpesukone tosin nieli suuren osan lomarahoistani, mutta kun luovutan kaksi vanhaa rotiskoa uuden kapoisen vuoksi, pesuhuoneeseen saadaan kaivattua lisätilaa.

Hyvää akkainviikkoa vaan kaikille! Pysykää pinnalla, jos se vasta nyt alkaa satamaan... huoks.