Puoli tuntia ähräsin yhden renkaan kanssa. Nyt on kai nastat pois. Miten niin kai? No, siksi, että minulle sanottiin että 8 % saa jäädä. Kuka niitä laskemaan, joten jätin sellaiset nastat, joista oli jo huippuhetket jääneet matkan varrelle. Joten sileät on. Vaan niin sileät kuin renkaat, jotka ovat autoni alla nyt.

Ja kun kämmenselälle suhasi vettä hienokseltaan. On kahviaika! En tiedä, aikooko sen enempiä sadella, mutta ihan sama. Noita nastoja voi kiskoa sateensuojassakin. Jos yrittäisi tänään vielä kiskoa, niin huomenna sais kumit alle. Sileät vaan ei liian sileät.

Muutenkin virkeämpi päivä. Olen tiskannut ja syönyt kahdesti ja kohta taas alan keittämään ruokaa kotiin palaaville työläisille. Kotiäidin työtä tämäkin. Nastojen kiskominen vanhoista talvirenkaista.

Latasin matkaa varten iPodiin musiikkia summassa levyjä hyllystä, epäillen mahtuuko kaikki. Oli Kolmas Nainen Valehtelisin jos väittäisin kappale, Linkin Parkia Hybrid theory ja bluesia, Aretha Franklinia, Eva Dahlgren Fria Världen, operettiaarioita ja Merikannon pianosävellyksiä tyyliin Mä oksalla ylimmällä. Jostain syystä oli arponut kappaleet sekaisin. Ja aivan ihana lopputulos. Lukuunottamatta, että meinasin Linkin Parkin kappaleen rävähtäessä napeista tippua säikähdyksestä rengaspinon päältä. Täytyy vielä maustaa Cuba Music:lla. Ja sitten ehkä muullakin jos tuohon vanhaan vehkeeseen vielä mahtuu.