Kaksi tuntia on ollut vuodatuksen nakki vireessä ja ei ketään ole jäänyt kiinni. Että se siitä sitten. Ehkä sana kiirii, että olen löytänyt uuden sivuston. Valitettavasti en aio julkisesti muuttaa.

Aion kokeilla, voinko kirjoittaa kahdessa paikassa, joista toinen on tämä omaishoitoon keskittyvä ja kenties hoitotyöhönkin, toinen sen sijaan antaa Efraimin tyttärellekin omaa aikaa. Paljastaa suorastaan elämääni.

Tänään en sitten saanut aikaiseksi kuin kahdet pienet päiväunet välillä 9.38-14.28. Masentavaa, mutta minä olen tosi huonossa kunnossa, kun ei enää jaksa roudata painavia kalusteita asunnonsisällä ja lajitella toisten tavaroita. Ikä alkaa painaa. Vaikka mieli on nuori, vanha on kuori.

Pitäisi kaivaa kuoppia. Omenapuulle, kirsikalle ja luumulle. Ja neljälle tyrnillekin. Kalliit taimet odottavat. Ovat odottaneet jo kaksi viikkoa. No, vettä on tullut ja kanit eivät pääse käsiksi, jos ei sitten myyrät... voi ei. Sitä en ottanut huomioon. Nythän mä vasta stressin saan aikaiseksi.

Ja kun nastat vain törröttävät renkaissa ja sakkorinkulat on alla... marjat pensaissa... voi kakka. Ja minua vain uuvuttaa, silleen positiivisesti ja ymmärtäväisesti. Höh, mitähän se tuokin tarkoitti.

Ja raivostuttaa, että avustaja palauttaa taksista miehen, jonka housut on kusessa. Hahah. Ei ollut oksennuksessa eikä ryypännytkään, vaikka kävi isossa kylässä. Silmälääkärissä. Että pitääkö taas kirjoittaa ihan samasta asioista. Että se on silleen, että kaksi tuntia max. ilman, että tarkistaa, onko aihetta vaihtaa vaippa. Nii-in. Vaippaikäinen mies minulla. Joskus sitä miettii, että muistaako olla kiitollinen, ettei kuollut niissä infarkteissa. Niin, että pitääkö olla kiitollinen?

Minä pystyn pyörittelemään sädekehää pääni yllä! Katsokaa! Olen mieheni hoitaja. Miehen, jonka looginen ajattelu pettää niin usein, että se tuntuu katkeralta kiusaamiselta.

Olipa kiva katsella eilen ikkunasta pellolle, jossa karkaileva koiramme pyllisteli myyrämetsällä. Ai, niin. Mies oli lumoutuneena liittynyt mieluummin roudaamisen esteeksi, kuin kertonut, että se pirulainen taas luiskahti portista ulos. Voi jumalan pyssyt. Olisi helpompaa elää ihan yksin kuin loppuelämänsä lapsen kanssa. Ja etenkin näytellä ulospäin, että tässä sitä elämänsä parhainta aikaa kulutetaan.

Saattoi olla muuten osasyynä, että tunsin tänään niin sanomatonta väsymystä kuin olla voi.