hoidellaan nuapursuhteita. Tai minä olen hoitanut... Siis ei eletä missään nukkumalähiössä, vaan ihan haja-asutusalueella ja ne nuapuritkin on satojen metrien päässä. Ja nuapureista lähimmät on kesämökkiläisiä.... että silleen.

Meillä on tuossa vieressä metsätilallinen tehnyt hakkuita ja kun hänelle ei ole puolestaan 18 hehtaarin palstalleen jäänyt tien vartta kuin nimellisesti.... onkin konemiehistä mukavaa todeta, että meidän pikku tonttimme on oiva koneiden kääntö- kulku- säilytyspaikka.

Olen vetänyt narun kepukoitten kanssa tiensuuhun, mutta aina on narut irrotettu nätisti keppeineen sivuun ja jätetty maahan makaamaan.

Törmäsin siis jänismetsällä olleeseen kesämökkiläiseen, joka otti puheeksi tuon jutun. Hänelläkin on vain nimellinen tontti metsän keskellä ja vastaavia kokemuksia. Pitäisi lähteä vaatimaan korvauksia poljetusta maasta.

En minä taida jaksaa. Metsänomistajakin on aika tyly tyyppi ja vaikkei asia hänelle kuulukaan ei mitään hyvää ole sieltäkään luvassa. Joten en jaksaisi enkä varmaan jaksa.

Että vielä niitä honkia humisee... luultavasti jossain muualla kuin Suomessa. Kuntamme mainostaa itseään metsien pitäjänä. Voisi mainostaa aukkojen pitäjänä. Mustien aukkojen.... juu.

Nuapur lupasi minulle jänispaistilihoja jos huolin. Sanoin, että syön, mutten osaa laittaa. Sain siinä opastuksen, joka kuulosti puolen päivän reseptiltä. Joten nyt toivon, että pysyvät makkarakannassa jatkossa. Siis minä syön kyllä jäniksen lihaa, mutten välittäisi haulillisesta lihasta.