Joskus en ymmärrä tuota mediaa ollenkaan. Miksi naisesta tehdään sankari, kun hän itse sammuttaa uhkaavan tulipalon, jonka hän tyhmyyksissään itse sytytti? Jos ei huomaa puuhellan päällystä tarkastaa ennen tulien sytyttämistä.... ja pitää siinä niin paljon tulta, että saa kynttilät liekkeihin... hmmm... siis onnistuu minultakin varmaan, että jätän paistinpannun siihen, mutta että muuta rompetta.

Olen liian kyyninen taas. Sain uuden työlistan ja se vetää mielen apeaksi. Vain sen ajatteleminen, että pääsemme miehen kanssa taksilla hotelliin kymmeneksi päiväksi ja ne pirulaiset keittiössä raapivat päätänsä, että mitä ihmettä me tuolle muijalle oikein tarjoamme.... pelastaa tämän kuun. Tosin. Hotellireissuhan on vasta marraskuun puolessa välissä. Jos olen hengissä. Ja jos avustajakaan tai tytär ei ole kuollut. Avustajan kuolema tuskin on peruuttamisen syynä, mutta tyttären kyllä.

Hauskinta tässä päivässä on, että autonromu lähti. Hakija ei tullut kertomaan asiasta, vaan havahduin sateen  ja tuulen äänten seasta vähäistä kolinaa ja autoni seilasi jo maantiellä. Soitin kuskille, että mulle sitten se ja se osa. CD-soitin, joka ei sitten irronnut. Lupasin extraa, sillä pojan vanhemmat eivät palkkoja maksa vaan olettavat nuorukaisen tekevän hyväntekeväisyyttä. Kyseessä on entinen kerholaiseni, joten lupasin palata kaikessa hiljaisuudessa asiaan rahallisella tasolla.

Olen visionääri. Jos kohtelen kylän nuoria hyvin, he auttavat, kun minä mummona täällä asustelen. Ainakin jos muistan nostaa eläkkeeni jaettavaksi. Mutta suhteet luodaan jo nyt. Ja on luotu jo kymmenen vuotta, kun tämäkin mies istui leirinuotiolla rauhanpiippua poltellen. Siis poltti tikkua nuotiossa ja sammutti ja savusti meitä muita leiriläisiä.

Vajosin muistelemaan vanhoja. Pakko lähteä laittamaan ruokaa. Kiskoin mustaa kahvia pannullisen ja nyt tärisen ihan kuin horkassa. Nälkä ei ole vieläkään, mutta tuleva yövuoron takia kannattaa tankata nyt ensin ravinnolla ja sitten pökertyä ottamaan iltaunet ennen töihinlähtöä. Tänään tulee Hill Street Blues. Olisikohan siitä yönpelastajaksi.