Paskaa tuli kirjaimellisesti viikonlopun aikana. Niin henkistä kuin fyysistäkin. Mitä uutta? Ei mitään. Toivottavasti helpotti sitä henkistäkin mahantoimittajaa.

Mutta sitä piti tuleman ilmoittamaan, että yöt on lusittu ja siellä sitä fyysistä mahantoimitusta seurattu.

Taksikyyti järjestyi. Joskus sitten kysyn, mikä ihme esti kirjoittamasta tai edes kertomasta saako ko. lapun vai ei.

Siivous on jossain vaiheessa. Tytär havahtuu kuten äitinsä toimimaan kun dead line lähestyy. Se vain, että jos se on sama ja mun hommani odottaa toisen toimintaa ensin. Tytär muutenkin muistuttaa ehei minua vaan isäänsä. Patistelun jälkeen piti tulet kerran takassa ja eilen sytytti tulet leivinuuniin, mutta jätti muuten lämmityksen minulle. No, edestä löytää. Ja niin minäkin kun kotia tulemme. Alkaa varmaan lämmitys.

Minä en jaksa lasten kanssa alkaa tappelemaan. On poislähtevää populaa kuitenkin. Jos vuoden päästä vielä on kotona tuo tyttö, vedän isomman puoleisen ristin seinään.

Kissojen tuloa on valmisteltu, hankkimalla ruokaa molemmille. Toiselle kun hankitaan ihan eläinlääkäritasoista sapuskaa. Tulostamista varten haimme kissanhiekkaakin säkin, mutta en tiedä missä se on. Ettei vaan jäänyt autoon....

Sataa räntää. Pitänee etsiä autoon lämmitysjohto. Pääsee tyttö nauttimaan niin talviautoilusta kuin lämmittämisestäkin. Että enhän vain pure kynsiäni kuntoutuksessa? En kirjaimellisesti, mutta odotan  kyllä aika epätoivoisia viestejä ja puheluita.

Parasta mennä nyt jatkamaan siivoamispakkaamista. Eilinen meni sen huoneen tyhjentämiseen. Sinne kun taannoin avustajahomman alettua jäivät kaikki vaatteeni muovipusseihin, joten nyt kiinnostaisi ottaa vaatteita mukaan. Sentäs kymmenen päivää pois kotoa, eikä avustajaa tai edes pyykinpesukonettakaan.

Ei muuten ole lenkkareitakaan eikä uimapukua. Enkä osta. Ja ennen iltaa tajuan varmaan, mitä kaikkea ei löydy tai ole enää olemassakaan. Toppahousuja ei ollut enää olemassa. Tai ainakaan sen kuntoisia, että niillä olisi enää lähtenyt tästä pihasta. Onneksi miehellä on kahdet, joten toiset mulle. Värimaailmasta viis. Tummia ovat sekä sulkasatoinen untuvatakkini, että miehen lasketteluhaalarit.

Nyt pakkaamaan.