vaipuisen Ruususen uneen. Satavuotta... kenties. Olen nimittäin onnistunut posottelemaan taas viime yönä kellon ympäri. Lähes. 11 h kuitenkin. Ei haittaa, kun olen menossa ensi yöksi töihin. Pitää vain muistaa laittaa ennen nukkumaanmenoa huomisaamuna kello soimaan 19.00, muuten nukun pommiin.

Jospa se on kevätväsymystä. Mutta tunne siitä, että kun nukkuu, on kuin pankkiin rahaa tallentaisi. Univajeen kun saan sitten kertarysäyksellä aikaiseksi.

Unia on häirinnyt ikävä vaiva. Epäilen, että olen iskiaksen uhri. Kipu ei haittaa niinkään valveillaollessa, vaan öisin, kun sopivaa asentoa ei tahdo löytyä. Ja kun kipu ei ole ollut kovaa, mutta kuitenkin haittaa unta, olen miettinyt, pitäisikö ottaa lääkettä nukkumaan mennessä.

Tutkiskelin artikkeleita ao. asiasta ja päädyin, että voisi olla aiheellista kokeilla pientä paracetamoliannosta nukkumaan mennessä, että turvaisin laadukkaammat unet. Ehkä tämä kellon ympäri nukkuminenkin on aiheutunut tuosta huonolaatuisesta unesta.

Odottelen tässä taas. Tytär se jaksaa nauttia työttömyysjaksostaan. Eli nukkuu taas puolille päivin. No, itsekin heräsin vasta puoltoistatuntia sitten. Oli näet puhetta, että lähdetään porukalla metsään lenkille. Siis kävelylenkille. Hän ei syö mitään ennen kävelyä, joten lähtö voi olla lähellä. Siis ei voi alkaa edes lämmittämään. Vaikka täällä ei ole kuin kuustoistaastetta. Lämmitän sitten kun tulemme.

Jaaha, ovet kolisee siihen malliin, että lähden laittamaan miestä kävelyvaiheeseen.