Miten never ever voin jaksaa tämän kaksi viikkoa kunnialla? Kysyn vaan.

Sillä v-käyrä on korkealla työpaikalla monella, kiitos epävarman tilanteen, eri suuruiset palkat jne. Lisäksi kunnalta toiminta on menossa seututerveyskeskukseen isoon kaupunkiin liitettäväksi. Joten kukaan ei voi olla varma olemisestaan. Ja toisaalta, oma jaksaminen on sieltä ja syvältä, kiitos näiden avustajakommellusten.

Mustanmerenruusut kai homehtuvat kohta. Putkimiehen sijaan juttelin hänen vaimonsa, kollegani kanssa. Liitos vuotaa. Ei heidän liittonsa vaan putkiliitos meidän vessassa.

Tänään katsoin tarpeelliseksi kanihäkin siivouksen. Tai sen katsoin jo kaksi viikkoa sitten, sillä se häkki alkaa tuoksahtelemaan. Joten homma sekin virui ja vanui. Tänään sanoin tytölle, että katsot kanin perään tai sen perää, kun minä siivoan. Sillä kun laittaa uudet pelletit häkkiin menee eka ja tokakin yö siihen, että kani pilkkoon pellettejä kappaleiksi. Eli ei kauhean hauskaa ääntä yöaikaan. Mutta huomennahan on vapaata.

Huomisen listalla on mustanmerenruusut, pyykinpesua jne. Heti aamusta alkaa kylläkin labrassa käynnillä. Miehen pitää olla ravinnotta, joten jippii. Mutta aikaisin on mentävä, kun toimintaterapeutti kurvaa pihaan jo 10.15. Siis kello toi edellinen luku.

Saattaa olla että annan automatkalla evästä jos joudumme labrassa viipymään liian kauan.

Kun huominen on mennyt, vasta viikon päästä on seuraava keskiviikko ja vapaani. Miten ihmeessä minä sinne jaksan? Ja kaiken kruunaa kolme yötä. Ilman niitä kai en olisi keskiviikkonakaan vapaalla.... voi sanonko mikä.