Kuulin jostain joko siis telkkarista tai radiosta, töissä tai kotona ollessa, että olemassa sata kirjaa, jotka pitäisi lukea ennen kuolemaa. Kuulosti hienolta, että vain Sata kirjaa on niin tärkeitä. Tutkin asiaa kuitenkin.

Syksyn 1999 aikana YLE, Suomen Kirjasäätiö ja Kirjakauppaliitto toteuttivat yhteistyössä 1000 vuotta – 100 kirjaa –kampanjan, jonka kuluessa televisiossa, radiossa, Internetissä ja kirjakaupoissa kautta maan esiteltiin sata suomalaisille lukijoille tärkeää kirjaa.
 
Idea 1000 vuotta - 100 kirjaa -kampanjasta sai alkunsa keväällä –98,  kun kirja-alalla heräsi keskustelu siitä, kuinka kirja voisi olla näkyvästi esillä tulevassa millennium -huumassa. Kampanjan ensisijaiseksi tavoitteeksi nousikin kirjan elinvoiman pysyvyyden osoittaminen uudelle vuosituhannelle siirryttäessä. Kirja kun on kuitenkin se taidemuoto ja media, jonka kautta on parhaiten heijastettavissa päättyvän 1900-luvun historiallinen ja kulttuurinen kehitys sekä rakennettavissa silta 2000-luvulle.

Sadan kirjan listaa ideoitiin lukuisissa keskusteluissa kirja-alan eri asiantuntijoiden kanssa. Näiden keskusteluiden pohjalta työryhmä, johon kuuluivat Kansallisteatterin tiedottaja, FT Paula Havaste, kouluneuvos, äidinkielenopettaja Kirsti Mäkinen, toimittajat Jarmo Papinniemi ja Seppo Puttonen sekä Suomen Kirjasäätiön edustajat Veikko Sonninen ja Kristina Forsström, päätyi yllätykselliseen ja hauskaan kirjalistaan, joka vain hienoisesti nojaa kirjallisuuden kaanoniin.

Kampanjan ajan lukijat saivat lähettää palautetta ja kertoa omista vuosituhannen suosikeistaan, jotka sadan kirjan listalta puuttuivat. Näistä suosikeista koottiin oma 1000 vuotta – 100 kirjaa –kampanjan varjolista.

No, itse lista löytyy tuosta alta. Toisaalta, kun tämä aika on rajallista ja toisaalta kun minun keskittymiskykyni on rajallista, voisihan tässä tehdä jotain oman itsensä eteen.

Oikeastaan koko homman aloitti -J-, kun kyseli blogissaan sopivia kirjoja luettavaksi. Se jäi tuonne kummittelemaan, tosin ihan positiivisella mielellä. Olisi niin paljon helpompaa valita kirjoja, joita on hyväksi havaittu. Vaan epäilenpä jo ensimmaisen listan kirjan kanssa, etten tule saamaan suoritusta aikaiseksi. Ja siihen sitten itsensä kehittäminen tyssääkin.

Osan olen mielestäni suorittanut. Ja en oikein tykkää lukea uudestaan. Joten jos tästä nyt innostun tuota listaa suorittamaan... perästä kuuluu. Jos oikein heittäytyisi fanaattiseksi, voisin alkaa kiertämään kirppareita etsiäkseni näitä kyseisiä kirjoja ja laittaa ne hyllyyn, jotta kaikki luulisivat minun lukeneeni ne ja että minä todella olen kultivoitunut ihminen. Enkä suinkaan se keskittymiskyvyttömäksi muuttunut ihminen, joka ei jaksa enää lukea ajatuksella pitkiä blogeja.

Näin syvällä uidessa voi uskoa todella olevansa uupunut.