Selailen tässä aikaa tappaakseni usein satunnaisesti uusia ilmestyviä kirjoituksia. Aika monesti kiinnostavimmat ovat mokkereita ja aloittaneet blogittamisen maaliskuussa 2009. Joten yritän jos vain mahdollista käydä siellä kommentoimassa, että jaksaisivat sitten kirjoitella.

Toisaalta syynä on myös se, ettei samaa kirjoittamisen intoa tahdo näissä jo tutuissa blogeissa löytyä, joten pakko etsiä uusia. Lisäksi siis.

Kaksi masentunutta, yksi vihainen vankilaleski, yksi lähihoitajaopiskelija, yksi vauvaa odottava eronnut/lapsensa ex-miehelleen menettänyt ja yksi maratoniin treenava miespuolinen opiskelija.

Osa kirjoittaa tavallaan. Tai siis kaikki tietenkin. Osa vain osaa kirjoittaa mielenkiintoisesti ja etenkin loogisesti, osa taas... no huh-huh.

En laita enää edes kaikkiin omaa nimeäni. Mutten blogini osoitettakaan. Ajatus tästä lähti siitä, ettei tule vastavierailuvelvoitetta. Ja saan toisaalta olla rauhassa omassa blogissani. Ei turhia nettituttuja. Eikähän kaikkien mielenterveydestäkään voi mennä takuuseen, jos tulee kommentoidessaan jotenkin tölvästyä.

No, ajattelin, että kun en härpäkkeitä jaa ikinä jne. Annan teille uskoliisest sielunsisaret ja mahdollisest veljetkin uuden blogin osoitteen, josta uskon tulevan iloa myös teillekin. Paretskoi olkaa hyvä.

Tämä siis teille härpäkkeiden sijaan. Uusi ja hauska blogituttu, jota varoitin liikenneruuhkasta blogissaan.