Vielä yksi yö ja sitten minulla on loma.

Mitä sitten?

Sitä sitten, etten ole viettänyt tavallisten ihmisten lomaa vuosikausiin. Opiskelin ja olin työttömänäkin vuosia. Ei työttömänä olla lomalla. Silloin kannetaan helvetin suurta syyllisyyttä siitä, ettei olla kelvattu töihin. Opiskelun kaksi viikkoiseen lomaan - noh, opettajat keksivät sillekin etätehtäviä. Voi v...! Kaiketi ajattelivat, että tätähän se teidän elämänne tällä alalla ilman vakipaikkaa on.

Ja ne satunnaiset lomapäivät, mitkä aiemmin sain kerättyä...hm. kuusi päivää. Jes.

Ei paljoa harjoitusta. Ja se eka avustajahan sai minut hermoraunioksi viime syksynä kun minullaoli kolmen viikon loma. Joten... mitenhän tämän loman joka on lähes kolme viikkoa...

Ajattelin, että yritän kävellä joka päivä. Ja kissojen ja koirien yhteensovittamista työstetään edelleen. Pääsiäinen tuo pojan kotiin muonavahvuuteen ja jos jaksan, lähdemme käymään mieheni kanssa junalla Vantaalla.

Kuulostaa ihan kuin olisimme matkalla Mombasaan... äidin luona olen käynyt... kai viimeksi Ankkarokissa vuonna 2007. Repikää siitä. Nyt ajattelin, että junalla mennään, joten auto jää tytölle ja toisaalta käytän taksia virkistyskyytien muodossa ja maksan huvista vain kympin.

Suuret lomasuunnitelmat. Ei mitään rationaalinen loma. Siivousta ja silleen. Ei. Tarvitsen etäisyyttä työstä, joten kaupassa olen suunnitellut käyväni naapurikunnassa. Kenties retkiä lähikaupunkiin shoppailemaan ja asioita hoitamaan, jos on hinkua ihmisten ilmoille. Ei paikallisten ihmisten.

Etäisyyttä työstä. Normaaliin perhe-elämään pääsemistä. Yhdessä olemista ja hyvinvoinnin lisäämistä liikunnan muodossa. Jos on pakko siivota siivotaan, mutta muuten EVVK. 

@ @ @

Jonkinlaisesta hyvästä vaiheesta kertonee ajatukseni saunasta äsken ison lonkeropullon kanssa tullessani: mieheni kuuluu tähän elämääni. Kaikki ne negatiiviset tunteet ja epätoivon pohjanoteeraukset ovat kuuluneet tähän sisäänajoon. Se että mieheni vietti puolitoista vuotta terveyskeskuksen osastolla odottamassa päätöstä avustajasta ja lopullisesta hoitomuodosta oli aikaa, jolloin homma seisoi. Päässäni. Papereissa. Joka paikassa.

Nyt kun muutos tapahtui viime vuoden heinäkuussa alkoi sellainen koeajo, että ei toisesta väliä. Eikä asiaa helpottanut avustajan vaihto kahdesti.

Olen siis totaalisen loman tarpeessa ellei aivan pitkän sairasloman. Mutta eihän herranjestas silleen voi mennä tekemään, jos haluaa olla työelämän pyörteissä (hurrikaaneilta nuo kyllä vaikuttavat) mukana.

Vielä keikun mukana, mutta mikäli onnistun jotenkin pilaamaan lomani nyt, en kauaa. Se on varmaa. Pilata voi odottamattomat sairastumiset lähipiirissä, taloudelliset vastoinkäymiset, tulipalo.... joten ehkä edes tällaiselle smurfin lain alla elävälle on häviävän pieni mahdollisuus viettää tylsä loma ilman suuria elämyksiä ja toisaalta kokemuksia.

@ @ @

Tällä hetkellä kun kumottuna on saunan jälkeen litra lonkeroa: olo on yövuorojen jäljiltä erittäin kelluva. Voisi olla kylläkin jo ennen alkon nauttimistakin, mutta kun onneton sen pullon menin ostamaan ja siinä oli se 1,25 l, jäi se väljähtymään litran määrältään. Joten pakkohan tuo oli heti tilaisuuden tullen laittaa joko viemäriin tai juomariin. Valitsin jälkimmäisen.

Taidan vaihtaa nyt makuuasentoon ja töllön eteen tai sitten tarkistan, oletteko kirjoittaneet omiin blogeihinne mitään.