Muut nukkuu. Minä en.

Mikä lie herätti miehen pyörimään ja yrittämään sängystä ennen aamuviittä. Kiljaisin, että pää tyynyyn. (ammattimaista käytöstä ihan kotioloissa)

Mies totteli. Ja minä huomasin valvovani. Kävin vessassa ja pyörin taas, kunnes kuudelta laitoin kahvin tulemaan. Seiskalta totesin miehelle, että nyt loppu muuten kuorsuu. Minut piti herättää, että itse kuorsaa sitten.

Oli väsyneenä kahvipöydässä ja sanoin, että kahvin jälkeen menee sitten nukkumaan jos nukuttaa ja tuolla se nyt nukkuu. Kuten tyttökin, joka ei ole vielä siivestä tänne kolistellut.

No, jos vanhat merkit pitää paikkaansa, kohta minä nukun ja vaadin muita olemaan hiljaa.

@ @ @

Se hyöty aikaisesta ylösnoususta on, että olen pessyt jo kolme koneellista pyykkiä. Aivan täysiä ne eivät olleet, mutta kun on tyttö ostellut vaatteita, joita pestään ihan ihmelämpötiloissa ja varovaisella ohjelmalla ihmelämpötiloissa ja jos ei muuten, on osa mustia ja toinen osa valkoisia. Satiinia ja fleeceä. Ja tietenkin jossakin taskussa vielä nenäliinä... vaikka olen sanonut, ettei se homma kyllä kuulu minulle.

Kuten ei myöskään tuo pyykinpesu, mutta yritän kerätä edes jonkinlaisia koneellisia pestäväksi kerrallaan, joten mitenpähän siihen väliin menet säheltämään. Siis muut.

@ @ @

Olen nautiskellut siitä, että voi huoletta mennä pimeään vessaan. Ilman että varpaat kastuu. Eli vaihdettu putkiliitos on pitänyt. Tuntisin itseni tyytyväiseksi jollen tietäisi että pääni päällä on vessassa vuotava katto.... Kaikkea ei voi kai sitten saada.

Hapuilen aina pimeässä, jos tarvitsee kesken unien haahuilla. Sillä jos pistän valot, karkaa unet. Se on ihan saletti. Tosin tämä aamu oli esimerkki siitä, ettei sekään takaa enää unta.

No, pyykit on narulla ulkona ja heitin kuntopyörällä 45 minuutin session ja pääsin 16,8 kilsan päähän. Kaloreita paloi 300. Mutta sen vajeen täytin kohta rääpimällä aamupalaksi toissapäiväistä perunamuussia ja kinkkua sekä ylikypsiä terttutomaatteja sekä myös toissapäväistä kaaliraastetta. Olen siis armoton jätemylly. Varmaan tuli se 300 tai 3000 kaloria.

Ostin joulun jälkeen puoleen hintaan juhlakinkun. Nyt se pääsiäisen jälkeen vasta paistettiin, kun poika ei välitä yhtään kinkusta ja ajattelin, että vie turhaan tilaa sitten jääkaapissa pääsiäisenä. Joten nyt saa noilla vehkeillä rynkyttää menemään tosissaan, että saisi edes ne mitä aikoo syödä kulutetuksi.

Muuten koko kuntoilu on osoittautunut koukuttavaksi. En ole kyennyt minkäänlaiseen välipäivään ja toisaalta jos illasta jää edes miniharkat tekemättä, on yöllä selkä vihotellut. Joten sillä on liikaa euforisoiva vaikutus ja toisaalta takaa kunnon yöunet.

Tuo venytyspuoli on varmaan vielä ihan avutonta. Mutta yritän kuitenkin jollakin tavalla taipua tai heittää jalkaa kuntopyörän satulalle ja siinä sitten keikistellä. Hyviä linkkivinkkejä kaivataankin nyt.

Muuten edelleenkin siis menee kuntoilu tuohon uuden elämäntavan opiskeluun, etten juurikaan piittaa mitä suuhuni panen ja toisaalta, kuinka paljon. Vaikka jotain merkkejä jonkinlaisesta suunnitelusta on ilmassa. En nimittäin henno syödä iltaisin, että pääsee harjoittelemaan. Ja sen jälkeen ei tee mieli syödä, kun olen tottunut tyhjällä vatsalla nukkumaan menemään.

Ensi viikolla kun olen vielä vapailla ja tavallaan työttömänäkin ja etenkin kun mies on tutkimuksissa mahdollisista viisi vuorokautta, aion kokeilla aamuisin kävelyä koirien kanssa. Täällä on ollut useampi pakkasyö, joten hangenkuoretkin voisivat kantaa.

No, niin minua alkaa jo väsyttää tämä päivä, joten kohta joudun kai ottamaan päivänokosia.