Nyt kun avustajan jargonit ovat taas selvinneet ja näemmä niitä tullee jatkossakin esiintymään, minä nostan handut kohti keskikesän aurinkoa.

Eilen hain miehen avustajan luota näyttelystä, jonne he odottaessa minun töistä tuloa olivat menneet. Avustajalla oli asiaa.

"Jaaha, mitenkähän se olisi kun..."

"Kun olisisin tiennyt aikaisemmin... hmmm"

Niin mitäh? Eikö hemmo aio tulla perjantaina tai viikonloppuna töihin. Pulssi kiihtyy sataa ja verisuoni pullistuu päässä samaan tahtiin.

"Kun on keskiviikkoiltana koiranäyttelykin Lxxxxllä."

Nyt olen ihan pihalla. Sillähän on vapaata. Plääh. Palauta Jargon Suomeksi.

"Siis mistä sinä nyt puhut? Onko se teatterireissu keskiviikkoiltana. "

"On. Kun olisin vain tiennyt aiemmin...."

Että ottaa ohimoon. Ei siis avustaja ole harvasanainen, mutta puhuu asiat sitä, mihin on aivoissaan jo päässyt asiankäsittelyssä. Eli sinne keskiviikon koiranäyttelyyn. Että kun mitä se minulle kuuluu. Pitää siis toimintakeskukseen viestiä, etteivät anna liian paljon pohdittavaa eikä etenkään luota tuohon viestintätehtävään, vaan kirjoittavat asiat aina miehen reppuun.

Että sellainen avustaja. Meillä. Mutta tällä mennään ja minä vain opettelen jargonia lisää. Ja sitä miten ohjeistan avustajan, sillä on muuten perusluotettava ja tunnollinen. Ja tykkää eläimistä. Ainakin koirista, joskin ei muista niiden nimiä vieläkään. Ihan oikeasti onkohan tuo yleistä ei-koiraihmisissäkään?