hitaasti mutta varmasti. Aurinko ja pilvet vuorottelevat. Välillä on paarmoja ja välillä itikoita.

Tuntui, että nyt on kahvitunti. Ja enhän minä kauaa pysynyt pois. Laitoin vain kahvin tulelle. Tai kahvin tulemaan. Herranjestas tässä ihan siirtyy puhumaankin siihen aikaa viikate ja heinäseiväs.

Kumma kun tulee kuitenkin mieleen tietokone... hmmm. Pari tuntia pellolla ja ei tulisi mieleen. Ei muuta kuin maata reporankana.

Kahvia laittaessa huomasin, etten jaksa enää kuntouttaa miestä pienillä askareillakaan. Keitän kahvitkin usein itse. Pergolaattorilla nykyisin enää aamuisin. Väsy on tullut torppaan. Kohta on pikakahvit kupissa. Kääk.

Kissojen entinen omistaja vietti tässä nimipäiviään tai hänen avokkinsa. Ja huomenna on sitten omistajan nimipäivä. Laitoin sunnuntaina sähköpostilla onnittelut kissojen kuvilla varustettuna. Sen jälkeen postiteltiin viestejä ja mietittiin kissojen luonnetta jne.

Tämän naisen tapa on puhua eläimistä kuin lapsista tai ihmisistä. Ei se vaan hän ja muutenkin kuin ne olisivat jotain ihmistä korkeampia. Hieman yskittää tuollainen. Itse joskus väritän kertomusta, miten eläin ajattelee itsestään ja silloin käytän hän.

Muuten on hierargia selvä. Alinna on kanit, joskin sisä hermeliini on ylempänä navettakavereitaan. Luultavasti todellisuudessa hemuli on luonut ison egonsa pienen kokonsa sijaan itselleen aseman, jossa vain ihminen on masentava poikkeus. 

Mutta minun päässäni on ensin navettakanit, sitten hemuli, sitten koirat vanhempi ja sitten nuorempi konkkeli. Kissat ovat lunastaneet paikkansa ylähyllyllä. Mutta jopa ajattelematon mieheni on niiden yläpuolella. Ja hänen alapuoleltaan löytyy myös jargonia puhuva avustajansa. En ole ihan varma menisikö peräti navettakanien ja hemulin välimaastoon. Vai peräti samalla hyllylle navettakanien kanssa? Ainakin voin käskyttää notkeasti.

Jään miettimään sitä ja lihomaan tuonne pihakeinuun (meinasin kirjoittaa pihakoivuun... menee niin SF-filmiksi tämä eloni). Sillä meinasin pusertaa kahvit mukaan muffinsien kanssa ja ulkoilla samalla. Sillä kohta tulee posti ja se tarkoittaa postinhakua. Jotain muuta kuin heinätöitä. 

Vaan sinne pellolle on pakko palata, mutta käyn nykimässä pari sarkaa kerrallaan. Pakko ne on saada tänä iltana vielä seipäillekin. Josko mies innostuisi asiasta. Hänhän lähtee huomenna kesäteatteriin ja saan illan vapaaksi. Liian hyvää ollakseen totta. Tänään on sitten saunottava. Mutta jo näiden töidenkin vuoksi.

Nyt kahvittelemaan.