Saimirin lakanoiden ansiostako? Mutta täällä ei ole satanut muutamaan viikkoon. Kolmeen kaiketi. Kuin muutaman pisaran. Mitä väliä, vaikka heinääkin olisi pitänyt vielä tehdä. Nyt ei tehdä ja sillä siisti.

Olen manannut tuota avustajaa täällä lähes päivittäin. Johonkin on omaa jaksamattomuuttaan purettava. Joskus tulee hänelle kirkkaitakin hetkiä, mutta useinhan tulee huomattua ne tosi himmeät.

Hän kiskaisi tässä viimeeksi taskuunsa osan viestivihkon sivuja. Repäisi minun pyhää sanaani, jumalauta. Kysyi ensin, että voiko hän jo ottaa tuon viimeisen listan pätkän? Minä kysyin, että mihin hän sitä tarvitsee, kun kauhistelin, että ei sitä nyt siitä revitä.

Hän tarvitsee verottajalle tietoa tehdyistä töistä. Siis tämän tajusin siinä vaiheessa, kun taas oli jargonit käyty läpi. Tehdyistä töistä?! Minun työlistasuunnitelmastako hän? Sanoin, että onhan hänellä tilinauhat, joista käy ilmi tehdyt työt ja mitä hän nyt tarkoittaa ihan täsmälleen. Ilta, lauantai ja pyhätyölisiä.

Ensinnäkin mies on neuroottisena toimittanut tuota veroprosentin laskemista noin sen ajan, mitä on meillä ollut töissä. Sitä on laskettu vissiin ainakin tilitoimistossa, jossa palkkakin lasketaan, pankissa, jossa hän on asiakkaana veroehdotuksen teettänyt ja nyt hän menee sitten verotoimistoon, tai siis on jo mennyt jos ei ole tullut laskuvirheitä.

Yritin kärsivällisesti selittää, ettei viestivihkon työtunnit ole kuin suunnitelma ja jos hän on sairaana, ei hän niitä ole edes tehnyt.... (saatanan taliaivo.) Että katsoo nyt niistä tilinauhoistaan, joissa on maksetut eli tod.näk. toteutuneetkin työt. (Voi Jeesuksen kananperseet...) Ja silloin hän totesi että ne joutuisi niistä keräämään ja laskemaan.

Täh? Meinasiko hän olla laskematta mun kyhäilyistä suunnitelmista? Kyllä niistäkin on laskettava ja ihan kellonajoista: ma 22.6. klo 6.15-15.00 jne. Jos tilinauhassa on luvut jo suoraan tietyltä jaksolta: iltatyöt 16 h jne. Eiköhän olisi helpompaa.

Silloin tämä avustaja kaivaa ne rutistamansa sivut taskustaan. Jumalauta, mun viestivihko ei ole mikään ostoslistavihko, josta voi viedä ja repiä haluttuja valittuja kohtia.

Ihan oikeasti, minun on niin vaikea ymmärtää, että pitää kaikki vääntää uudestaan ja uudestaan. Ja siltikin homma on toiminut, joskin aika rajoituksin, mutta kuitenkin.

Nyt pitäisi laittaa työlistaa avustajalle puhelimeen txt-viestinä. Kun se hänen kone on -jargonia, jargonia - ja ei voisi vähempää kiinnostaa.... joten päätin laittaa kännyyn, jos ei omista kirjoituksistaan ole enää sitten varma jälkikäteen. Luultavasti kännykin meni -jargonia-jargonia-jargoniaaan......

Mutta vieläkin totean, etten usko DNA:han. Ei se sillä vaihtamisella parane, tämäkään henkilökohtainen manageri. Pitää vaan ottaa selvää, miten monta volttia siihen sähköpiiskaan pistetään ja muistaa ladata se piiska aika ajoin.

@ @ @

Muutenkin yö meni harakoille. Heräsin en suinkaan harakoiden ääniin, mutta kummaan napinaan. Koirako se siellä unissaan rapistelee? Ei, se kuului ulkoa. Kävin laskemassa pohjavesiä ensin ja päätin huokaisten lähteä käväisemään portailla, kun arvasin jo, että vesipisaroita tippui multasäkkiin portailla ja siitä tämä yöllä kovaääniseksi muuttuva ääniefekti....

Silloin kello oli kaksi ja unet tipotiessään. Hienoista kolotustakin oli ilmassa, joten kiehautin teetä kupillisen. Olen alkanut juomaan kamomillateetä. Muun muassa. 

Ja teen juonnin jälkeen yöklassisen tahdissa (uniajastimella) vaivuin hornan tuuttiin heräten vähän väliä kääntymään, ettei selkä olisi krampannut.

Illalla jurnutin tytön shiatsutuolissa selkääni, mutta ei tuo nyt ihan sinne kipeimpään ristiselkään edes osunut. Ja onneton saunomisen yhteydessä heitin vermutin loput pullosta (määrä max 3 dl) saaden aikaan kamalan humalan... ja tullessani saunasta pois aloin itkemään vuolaasti katsoessani Tosi tarinaa Opri ja Oleksi. Että silleen. Sillä mennään.

Se miksi aloin määrytä, kuten kempeleläinen takavuosien ystäväni itkemistä kutsui, johtui siitä murheesta jota minä ja tyttäreni tunsimme muistihäiriöisten hoitoa kohtaan. Meillä hoidetaan vanhukset hyvin, mutta kun on niitä vielä jalallisia ihmisiä, mutta päättömiä, ei meillä ole resursseja heidän vaatimaan hoitoon. Kun vain pestään kuten vuoteessa makaavatkin.

No, tämä aamu olikin sitten hieman päänsärkyinen, vaikken yleensä kärsi kankkusesta niin nyt riitti se tilkkakin, mitä otin. Että kiitos vaan siitäkin sitten niin.

@ @ @

Vaikka nähtäväksi jääkin miten tämän päivän saan sujumaan, pitäisi kaiketi siivota. Tyttären ystävätär on tulossa vierailulle ja nyt voisi olla imuroinnin paikka. Jatkossa kyllä laitan miehen imuroimaan aika ajoin, mutta nyt sekin on jäänyt, kun olen odottanut avustajan oma-aloitteisesti joko toimivan tai kysyvän lupaa imurin käyttöön. Tai siihen, että mies imuroisi. Tai ylipäätään että mies tekisi ylipäätään mitään täällä. Edes niistäisi nenänsä itse.

Tiskit odottavat.