En ymmärrä miksi palavereissä pitää olla niin raskas ilmapiiri. On ollut joka herran kerta, vaikka ihmisen kuntoutusasioista päätetään. Ehkä syynä on todella tuo vetäjä, joka saa sen homman puuroutumaan ja omalla varautuneella käytöksellään minutkin puolustuskannalle. 

Ja yhtä varmasti joka ainoa kerta, minä tunnen olevani joku vastaaja niissä tilanteissa. Niin nytkin. Ellen sitten peräti syyllisen penkillä. Jos minä vain en leikkisi voimatonta, voisimme yhteisesti virittää vaikka jonkin pikku ylistyslaulun siitä, miten hyvin tämän herra X:n asiat on erilaisin kunnan järjestämin palveluin saatu kuntoon.

No niin. Esitettiin että exäni menee asuntolaan tähän kirkolle. Peräti kaksio... (siis haiskahti heti ja yllätti, mikä on siis sossun konsteja. Vetää olevinas jonkin valttikortin pöytään, että jäisin nikottelemaan ja vaikka hyväksyisin.) Kunnalle perin edullista. Vaan kunnassamme ei ole yöpartiotoimintaa. Sanoin ettei onnistu.

Nyt mies lähtee kokeiluun todennäköisesti naapurikuntaan hoitokotiin, jossa on myös työtoimintaa yms. mutta lähinnä kehareille. Siinä minä munasin. Olimme näet tytön kanssa sitä mieltä, ettei hyvä paikka ole keharivaltainen tai mt-kuntoutuja. (Siskot googlettaa termejä. Tämähän on ikuista oppimista.)

Mutta näin se nyt kuitenkin menee. Ja nähtävästi aikataulu onkin kiinni sitten siitä, että mikä on avustajan irtisanomisaika. Ei se kyllä pitkä voi olla, jos työssäoloaikakin jää muutamaan kuukauteen.... ja kesälomat... ei niitäkään voi olla kuukautta eli se 12 kertynyt korkeintaan. Mutta näinhän tämä elämäni pyörii aina muiden ehdoilla.

Ja eihän siinä mitään vaikka pyörisikin, mutta jos pyörittäjiä on viikon aikana 15 ihmistä, joiden suhde minuun on välillinen ja vain kolmen korkeintaan todellinen ja siis välitön. Ei ihme että rasittuu. Uupuu ja näivettyy pois.

Kävin itsenihoito-osiossa Hampaat. Sain kuulla että olin viimeksi käynyt poistattamassa viisurin, mutta tarkastus on tehty .... neljä vuotta sitten. Jaaha, pahanenteistä. Suuri hoitorupeama edessäkö? Ehei. Reikiä nolla ja hammaskiveäkin normaali viisi kiloa. On muuten kevyempi olo...

Kiloja tippuu kun nypitän kulmat ja hiukset ja - sitten uskottelen itselleni, että olen elämäni kunnossa. Mitä nyt lääkettä vähän puolilta päivin nappaan ettei pumppu hakkaisi omia rytmejään.

Pienestä se lähtee oman elämänhallinta.

Ja, vältellä saa ihmisiä, ettei hölötä kuulumisiaan. Hyvä tuo hammashoitola, kun on jurnutin ja hoitajan sormet suussa. Piti Efraimintytärkin turpansa kiinni. Noh, ainakin äänen puolesta.