Vapaapäivän voi aloittaa jollain mieluisella. Voi kuvitella, että minulle se on tietysti kävelylenkki. Niin minäkin ajattelin.

Koska sisälämpötila on taas päässyt melko alhaiseksi 17,3 asteeseen... minä onneton tälläsin päälleni pitkähihaisen t-paidan, fleecen ja seku-untuvatakkini ja siihen vielä ehkäisyvälineen eli heijastinliivin...

Kun keli kuitenkin oli rapsakka vähän auki neljä astetta pakkasta....

Viime lenkistä viisastuneena siis, kun anorakissa ei untuvatakissa palelleena....

Ja kun vielä muistin polven kipeytymisen riuhdoin kenkien päälle lähtiessä (jo aika vihaisena ja väsyneenä) liukuesteetkin. 

Ei kerrassaan mitään riemua koko lenkillä. Vaikka oli arskatkin päässä. Uutta lunta 12 senttiä maassa ja kaikki syksy hävinnyt. prkl. Että osasi syödä. Olisi pitänyt edes ämpäri ottaa mukaan eli mp3.

Ei e-morkkua missään vaiheessa... vain adrenaliinia.

Pisti miettimään, mikä mättää.

Olisin kaiketi halunnut vielä nauttia syksystä eikä tästä lumesta ainakaan...

Lunta oli siis se 12 senttiä ja se on aika rankkaa näin huonokuntoiselle. Muistin kyllä minä, miten paljon vaikeampaa oli kun lunta on puolimetriä kinostuneena polulle ja yritti pikku hiljaa hiloa itseään peltoaukean yli.

Muistan myös miten rassaavaa oli kun se sama lumimäärä oli kannellisena versiona. Eli pinta sulanut ja melkein kantava... ja joka hemmetin askeleella humps, humps - ja humpsien reunat olivat tietysti terävät kuin kovalevyn läpi olisi jalkansa laittanut.

Mutta yhtä kaikki lenkki oli kaikkea muuta kuin nautittava. Pthyi.

@ @ @

Muutenkin ylenpalttinen väsymys on hiipimässä ylitseni. Ei sillä varmaan ole mitään tekemistä tämän pimeyden kanssa jne. vaan nyt sille on tullut aikansa ja valitettava paikkansa. Olisiko tämänkin voinut lusia silloin kun sen aiheuttajakin oli olemassa? Ei varmaan. 

Ehkä kaikella on tosiaan tarkoituksensa. Silläkin ettei kokoaikaista työtä ole juuri nyt tarjolla, kun vapauduin omaishoidon kahleista. On aikaa nukkua ja nukkua ja nukkua ja kahlata lumihangessa ja uneksia saavansa joskus niitä polttopuita...

@ @ @

Että minä vihaan puhelimella soittamista. Tuli mieleen polttopuista. Asiat jotka vaativat soittamista, jäävät alati hoitamatta. Noh, jää muukin. Esim. sinne kellariin en sitten ole vieläkään mennyt sitä vesijärjestelmän painesäiliötä ilmaamaan... kai sinnekin on kohta könyttävä, että saa pöntön vedettyä.

Muutenkin tuntuu, ettei täällä toimi kohta mikään. Hanoista tippuu sihdit ja kaikki muukin repsottaa kuten emännän mieliala...

Ehkä lähden aamupalalle, jos se mieli syömällä sitten muka paranee. Ainakin jenkkakahvat kasvaa, jos tuo lenkitys ei ala paremmalta maistua...