päivä tämäkin. Tosin vapaata tämäkin on töistä, mutta koska tuli se viime yö valvottua... tämä meni ihan hyväntekeväisyyteen. Eli ts. kaikenlaiseen itsensäsyyttelyyn ja siitä aiheutuvaan morkkikseen. Höyhenet ja terva vain puuttuu...

Tämä on näitä päiviä, ettei mikään nyt kiinnosta ei innosta ei jaksa kantaa puolta tuntia pitemmälle. Toisaalta, jos minä en tämän enempää oireile tästä pari vuotisesta setistä, niin vähällä tässä päästään. Päivä silloin tällöin hitonmoista morkkista ja veetutusta.

Koiratkaan eivät näytä ymmärtävän paeta jaloista kuin aallot sen raamatun miehen edessä. Vaan ne onnettomat karvakasat katsovat kysyvästi, että hei mikä mättää... Vastaukseksi tulee vain Lopeta nyt se edessä kulkeminen....

Se on sellainen loputon kehä joka ruokkii itseään... morkkis - siitä tuleva teko - morkkis - teko - morkkis....

Olisi euron päiväkin. Että sainkin soitettua äidille tänään heti puolilta päivin herättyäni. Nyt irvistelisin enkä saisi hyvää oloa tihkuman puhelimeen. Kun olisi tärkeää antaa hyvä kuva, kun tällaiset v-päivät nyt on kuitenkin ei aina ihan joka viikkoisiakaan...

No, jatketaan yhtä matalalla kuin on aloitettu. Lähden katsomaan töllöä. Vaikken haluaisi. Mutta kun ... ei vain voi muutakaan. Ei jaksa ja mitä jaksaisi ei ole mahdollista. Eikä Vilkkumaan angsti tuossa taustalla ainakaan paranna oloani...  Onko hän noin perusnegatiivinen lauluissaan?