kun saadaan ja nukutaan.

Lähdin tokkuraisena aamulla tytön kyytiin. Ajoi niin varovaisesti, että pelkäsin jo että myöhästyy. Virhe oli lähteä sinne työkkäriin istumaan. Nyt ei ole mahdollista kertoa, miten siellä kärvistelin puoli tuntia, mutta hekottelin jälkeen päin tytölle, että mitä kaikkea kerkisin miettiä.

Joten suoraan takaisin paluuseen kotiin. Olimme kotona kello 11. Sammuin suunnitelmista huolimatta melkein heti. Minulla oli välillä kylmä väsymyksestä ja sukelsin täkin alle kokonaan.

Laitoin kellon soimaan toiveikkaana viimeiseen tappiin asti eli klo 19 se soisi jos unta piisaisi.

Sitten tajusin, että nyt on muuten aika pimeää jo, mutta niinhän se on kello 17 ja se olis tosi hyvä juttu, jos niin monta tuntia olisin kiskonut. Kurkkasin kelloa ja se oli 18.59! Kunnon unet! Jouduin ihan kiiremielelle, että kerkiän palat heittämään suuhuni saati heräämiskahvit. Nyt ei ole aikaa juuri muuhun kuin nopeaan viestitykseen ja naaman pesuun.

Että olikin hyvät unet. Nyt vain töihin taas naama kuuralla.