Voi itku. Toinenkin nilkka meni nurin. Tai venähti.

Töissä pesulaverilta tuli vettä lattialle ja se oli just reitillä ja slips...

Muljahti aika ikävästi. Auts. Ja kipeytyi töistä lähdettyäni. Auts, auts. Painelinkin tytön haettuani apteekiin ostamaan paracetamolia. Olen näet alkanut harrastaa ko. lääkeaineen hamstrausta. Voi mikä harrastus! Mitkä mahdollisuudet! (The Joulukalenteri)

Tämän aloittamani harrastuksen ymmärtäisi, mikäli päätäni särkisi edes viikottain. Ennen särki monta kertaa viikossa. Ennen betasalpaaja-ajanjaksoa. Joten... miksi ihmeessä? Ajattelin näet suuressa viisaudessani varustautua sikainflun varalle lääkkeillä, joita on turvallista sitten ottaa olemassaolevan lääkityksen rinnalla.

Ja kun onnistun sijoittamaan lääkkeet eläinten ulottumattomiin... ne siirtyvät paikkoihin, joista en minäkään niitä löydä, kun niitä kerran kolmessa viikossa nykyisin tarvitsen. En muista enkä löydä.

Joten olen tässä ostellut aina isoimman pakkauksen eli sen paracetamolin x 30 tbl ja sitten ottanut siitä sen 1 g, kuten ohjeissa on ko. lääkeaineen kohdalla ja sijoittanut sitten sen rasian paikkaan  x = erittäin tuntematon sijainti.

No, tässä sitä taas ollaan. Kävin siis apteekissa - ja alkossa. Nyt viimein. Jouluksi alkoa. Siis hyvä tavaton. Olen viimeeksi ottanut parisen viikkoa sitten ja ihan hyvässä seurassa. Joten mikään ihme alkkis en liene.

Pahoin vain pelkään, etteivät ostamani juomingit sittenkään piisaa jouluun asti, mutta olenhan silloin töissä, joten raitis joulu, sano.

Apus, ei kahta ilman kolmatta. Toteutuiko se, vai vaatiko se kolmannen nilkan muljahdusta? Riittääkö keskisormen särky? Vai vieläkö on kipua ja kärsimystä odotettavissa?

Vastauksia näihin saanette seuraavassa postauksessa.

Lohdullista ja positiivista on, ettei muljahtaneet nilkat estä minua kirmaamasta aikaisin huomisaamuna markkinahelvettiin läheiseen kaupunkiin. Onhan paracetamolia myynnissä sielläkin jos nilkat kipeytyy.