Siis uskomaton käänne kesken siiankudun! Soitan kuten oli sovittu tunti sitten ja kauppias onkin ollut lentsussa kaksi viikkoa tai jotain. Jargonialaisvaikutusta hänessäkin vahvasti. Mutta ei siis perjantaina ollut muuta kuin siian kuteminen ja nyt oltiin jo ihan käyty kuoleman porteilla ja nyt alkaa kuulema helpottaa... ehkä minä vain en pettymykseltäni saanut kuunneltua tätä aikataulutusta että josko pahin olisi ollut juuri viikonloppuna.

Mutta ei siis mitään halkojen mättämistä tänään. Huoks. Olisi sen voinut lusia kyllä jo pois. Nyt se jää siihen, että tämä häppärä sitten soittaa ja sopii sen uuden ajan. Ettei vain tulisi joulu tämän kuorman kanssa. Onneksi liiterissä on seinät. Nekin voi tarvittaessa polttaa....

Silmien mukaan kiinnipito aika on jäänyt liian lyhyeksi viime yönä. No, ehkä minä sitten valvoin puolille öin, koska odotin tämän päivän valkenemista ja halolla päähän saamista... ja aivan turhaan.

Näin joutilaaksi muuttuneen päivän voi muuttaa nyt siivouspäiväksi numero neljä. Eilinen meni vähän enempi exän tavaroiden siirtelyyn ja nyt homma alkaa hahmottua, että mikä jää jne.

Toisaalta väsyttää jo nyt niin kovasti, että tekisi mennä sänkyyn ja ottaa tupluurit. Mutta ajoituksena se olisi tosi huono. Tänään on yövuoro, joten kannattaisi väsyttää itsensä tuonne päivälliselle asti joten kuten ja sitten syönnin päälle pötkähtää unille.

Paperihommiakin olisi vielä. Olisi haettava Kelasta lääkärissäkäyntikuluja ja työttömyyskassaankin pitäisi kirjoitella ettei ne antantaneet sitten töitä kuin 50%. Tosin tuntuu, ettei aivot oikein liikahda ollenkaan siihen malliin, että kannattaisi mitään isompia äfäärejä.

Pakko etsiä tulitikkuja, että silmät pysyy auki. Veto lähti kun halkourakka peruuntui.