Kuusi mottia sekapuuta. Ei ne ollut pientä puuta. 70 senttistä... pinottiin traktorin peräkärryyn ja peitettiin pressulla odottamaan pimeän tuloa. Pimeitä puita. Tai kiireinen traktorinomstaja. Sitä paremminkin.

Harmi vain, etten minä mielelläni mättäisi niitä kuormastakaan pimeällä. Mutta nähtävästi täytyy, jos kuorma tulee inhimilliseen aikaan.

Itse myyjä oli kyllä kovin supliikki. Ei siinä mitään, mutten ollut juttupäällä. Olimme tytön kanssa ajoissa puita hakemassa ja tietysti peräkärry oli saman verran myöhässä, joten menimme tupaan kutsusta odottamaan. Siinä sitten jaariteltiin kauppatilanne, tietysti sään jälkeen. Kinkun hintakin kävi selväksi ja moni muukin asia.

Osa siihen paikkaan liittyvistä asioista olisi kiinnostanutkin, mutta en kyennyt kuuntelemaan ja hörähtelinkin varmaan väärissä paikoissa. Aloin nimittäin pelkäämään, että olin jättänyt varmistamatta ajan traktorikuskille... Olinkin sitten varmasti silminnähdenkin helpottunut, kun kuulin traktorin ääntä ulkoa... huh, huh.

Myyjä ei ollut vieläkään kunnossa, joten pikkuisen rassasi, kun pelkäsin hänen kuukahtavan työnsä ääreen... Onneksi reilussa tunnissa oli puut lavalla. Ja se pressu päällä. Vaikkei täällä ole satanut. Onneksi.

Kun tultiin kotiin oli sähköt poikki. Siitä oli kyllä ilmoitettu eilen mutta kiukutti se kuitenkin. Neljä tuntia tänään ja huomennakin. Voi rauhassa painiskella niiden puiden kanssa. Eihän niiden purkuun voi mennä nelinkertaista aikaa pinoamiseen verrattuna? Vai voiko? Voihan siihen.

Kun en saanut ruokaakaan, kun en uskaltanut raotella jääkaappiakaan... sain jotain tehtyä ulkona. Siivosin kanihäkit ja riehuin liiterissäkin vähän aikaa. Ja autoon laitoin nesteitä. Muutenkin tein töitä taas sillä onnettomalla systeemillä, että lähdin hakemaan lekaa auton takakontista ja keksi samalla, että lisään niitä nesteitäkin nyt samalla. Sitten tyhjeni astioita ja piti viedä roskiin ja tuoda tänne sisälle odottamaan sähköjen palautumista jne...

Sen sijaan eilisiltainen rentoutukseni meni hieman perseelleen. Iltahömpsyt - juuri niin - tuli otettua kaksi, kun ei tuo ensimmäinen tuntunut hullummalta. Ja kun sain sen toisen juotua, huomasin olevan sikahumalassa... kävin läpi vaikka mitä asioita välillä hekotellen ja välillä ulisten ja sitten lämmitin melkein saunankin ja olin tuhkia ottamassa pesästä kun tajusin, etten ikimaailmassa jaksaisi odottaa saunanlämpiämistä. Saati että uskaltaisin humalassa kiipeillä lauteille... höh.

Odotinkin tästä aamusta erilaista. Hieman kivisti ohimoita, mutta sinne jäi sen puukuorman alle. Toivottavasti ei tule takaisin kun saadaan kuorma purettua.