On se kumma juttu. Kun on vieraita tuntuu, ettei voi tehdä sitä eikä varsinkaan tätä. Pitää miettiä muutenkin mitä tekee mitä sanoo ja etenkin, ettei höpötä kaikkea ääneen ajatuksissaan...

Sitten sitä huomaa, että nyt. Nyt saa vaikka pierasta, eikä kukaan ihmettele. Sitten sitä ohjautuu koneelle ihmettelemään, missä ihmeessä muut ovat. Ja ei osaa tehdä mitään tähdellistä.

Niin se menee.

Ja pitää huolehtia sitäkin asiaa pääsikö nuoripari perille. Vaan jos ei hötkyilisi kysymään... jos katsoisi esim. mesestä, että onko poika jo koneella...

Ei ole. Siis on mahdollista, että myöhästyi linja-autosta loppusuoralla ja on nyt yötä mieluisassa paikassa... kummaan touhua sekin... hauska myöhästyä linja-autosta. En minä vaan enää tässä iässä... siirrän mieluummin lähtöpäivää maanantaiksi kun sunnuntaisin on kökkö matkustaa...