Jomotus alkaisi jo riittämään. Olen syönyt särkylääkkeitä vuoden tarpeeseen, vaikka minulla onkin migreeni usein, nyt on tullut popsittua enemmän kuin kalkkitabletteja tai vitamiineja. Pelottaa milloin puhkee jotain tuolla mahassa.

Tälläkin hetkellä jomotus on alkanut olla sitä luokkaa, että kohta alan etsimään Ibumaxia kuin narkkari huumetta. Edellisen nappasin tosin eilen illalla klo 22, joten kyllä tässä vielä itsehillintää löytyy.

Muuten tuntuu aika lipuvan käsistä. Vapaat tulevat hitaasti ja menevät nopeasti. Mikä fysiikan laki niitäkin riivaa?! Ja töitä tietysti on yllin kyllin, mistä pitää olla kiitollinen. Palkkapäivänä on vähän rahaa, muttei sitten sitäkään kauaa... kaikki on niin suhteellista.

Iltavuoroa tässä odottelen ja tuleehan se yhtä varmasti kuin ennen Manulle illallinen. Hei, älkää tehkö tätä kotona. Laitoin varaavaan takkaan äsken hiillokselle koirankarvoja, jotka sain kiinni. Hirveä haju!

Nyt on mentävä etsimään lääkettä.... sekä kylmää käärettä, käärettä....