Viimeiset sanani -tv-sarja käsittelee kuolemaa
Susamuru Oy tuottaa Viimeiset sanani -tv-sarjan, joka käsittelee
vaikeaa, arkaa, kiisteltyä ja kipeää aihetta, kuolemaa. Ohjelma
esitetään alkuvuodesta 2009 YLE TV2:ssa.
Viimeiset sanani on sarja, jossa kuusi suomalaista ja neljä hollantilaista päähenkilöä tekee videotestamentin omaisilleen, ystävilleen tai kenelle tahansa he itse haluavat. Viimeiset sanani ei ole tosi-tv -ohjelma, vaan dokumentaarisella otteella tehty asiaohjelma ihmisistä, jotka tietävät kuolevansa muutamien kuukausien kuluessa.
Viimeiset sanani tullaan toteuttamaan hyvällä maulla, päähenkilöiden haluamalla tavalla. Joku heistä ehkä haluaa kertoa paljon elämästään ennen ja nyt, joku pohtia sitä, mitä kuoleman jälkeen seuraa. Jakamalla näin intiimin kokemuksen katsojien kanssa, voi yksi ihminen muuttaa monen elämää ja lievittää pelkoa ja kauhua. Ohjelman tarkoituksena on saada katsoja ajattelemaan asiaa, joka on kuitenkin meille kaikille yhteinen.
Viimeiset sanani ei tule seuraamaan päähenkilöiden kuolemaa sairaalasängyn vierellä surevia omaisia kuvaten. Ohjelma menee mukaan tuskaan, kipuun ja ahdistukseen vain, jos päähenkilö tätä toivoo. Viimeiset Sanani tulee kunnioittamaan päähenkilön ja hänen omaistensa tahtoa kaikissa ohjelmanteon vaiheissa.
Viimeiset sanani -ohjelmasarjan tarkoituksena on herättää keskustelua kuolemisesta, suremisesta ja läheisen menettämisestä. Ohjelma pyrkii toimimaan tukevana, lohduttavana ja ajatuksia herättävänä impulssina tv-ohjelmatarjonnassa. Ohjelman esittämisen jälkeen Suomen Mielenterveysseura järjestää puhelinpäivystyksen ja keskustelufoorumin internetiin niille, jotka tuntevat tarvetta keskustella aiheesta.
Viimeiset sanani on hollantilaisen Palm Plus yhtiön tv-formaatti Mijn Laatste Woorden, joka herätti viime keväänä suurta huomiota. Sarja palkittiin keväällä Sveitsissä Kultainen ruusu -festivaalilla ja sen on myyty valmiina ohjelmina Eurochannelille, joka näyttää sen 48 maassa, muun muassa Etelä-Amerikassa.
Kun tämä ohjelmatieto tuli netissä eteeni, olin riemuissani. Sillä edellytyksellä, että formaatin tarkoituksena on tuoda kuolema käsinkoskeltavaksi kaikille. Ei siis mitään nyyhkytarinoita, minä kuolen, minä kuolen - tyyliin, vaan sellaisena kuin se onkin. Usein hyvin laitosamaisena. Pois kotoa sairaalaan kuolemaan. Miksi? No, meidän omaisten vuoksi. Minä lupasin jo viikkoja sitten miehelleni, että hän saa kuolla kotona, jos hän haluaa. Ja hän halusi.On aika nostaa kuolema pöydälle. Miettiä sitä tarkoin, sillä sen varjolla tapahtuu niin paljon asioita, jotka aiheuttavat suunnattomia kärsimyksiä kuolevalle. Peittelyä, pelkoa, ahdistusta ja sitä kipua, kun kuolemaa ajallisesti pidennetään kaikilla keinoilla, mitä meillä on käytettävissä.
Käykää tekemässä hoitotahto, hyvät ihmiset. Osallistukaa omaan kuolemaanne ja siihen mahdollisesti liittyviin kärsimyksiin. Me hoitajat olemme täysin omaisten tahdon varassa ja vastoin omaa näkemystämme, joka voi olla hoidettavankin etu, joudumme omaisten pyynnöstä pitkittämään viikoilla kuolevan kuolemaa. Mutta siihen asti Pitkää ikää!
Kommentit