Apuvälineiden tarvitsijat törmäävät työntekijöiden tietämättömyyteen
Julkaistu: 30.1.2008 19:48
Pyörätuolilla liikkuvan Eino Meriläisen keittiö remontoitiin kokonaan uusiksi. Kaikki tasot ja kaapit laskettiin alemmas. Meriläisen keittiöremontista Helsinki maksoi puolet.
Vammaisten tai ikääntyneiden tarvitsemien apuvälineiden jakelu vaihtelee kovasti kunnasta toiseen ja keskussairaalasta toiseen.
Yhdessä kunnassa ulkoilua varten voi saada "kakkosrollaattorin". Naapurikunnassa sen sijaan kahta rollaattoria voidaan pitää liioitteluna, vaikka sisärollaattori ei mahtuisikaan hissiin ja vanhuksen ulkoilut jäisivät sikseen.
"Yhtenäistä linjaa ei ole. Vammaisjärjestöillä on huonoja kokemuksia siitä, että saman tilanteen tulkinnat voivat olla hyvin erilaisia", sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Vaisto sanoo.
Kunnissa ja sairaanhoitopiireissä on sekä virallisia että kirjoittamattomia rajoituksia apuvälineiden antamisesta, käy ilmi Stakesin viime vuoden lopulla tekemästä selvityksestä.
Siinä 13 prosenttia terveyskeskuksista mainitsi, että apuvälineiden luovutusperusteita on kiristetty. Syynä ovat olleet joko omat, kuntayhtymän tai sairaanhoitopiirin tekemät rajoitukset. Kuitenkin vuodesta 2000 apuvälineiden saatavuus on parantunut selvästi.
"Jos apuvälinettä ei saa, se voi johtua terveys- ja sosiaalialan työntekijöiden tietämättömyydestä. Tarve voi jäädä huomaamatta. Syy tosin voi myös olla kunnan ajatus säästää rahaa", apuvälineiden saatavuudesta kartoituksen tehnyt tutkija Outi Töytäri Stakesista sanoo.
Ja oma kommentti asiaan todellisesta elämästä. Kysyin työpaikan fysioterapeutilta asukkaalle yksikätiselle sopivaa vessapaperirullatelinettä. Vastaus oli, että hän on erikoistunut keittiöiden kalustamiseen. Että täh? Onko meillä kenties oma vessa-asiantuntija vai saako vessassa käydä jos keittiö on laitettu vimpan päälle. Kai ne asiakkaat käy kuitenkin tulostamassa ne keittiössä tekemänsä jutskat?
Kommentit