Töissä kuulin, että olisi loukkaavaa, jos 40-vuotiasta sanotaan keski-ikäiseksi. Täh? Kyllä kai ennen oli 40-vuotias keski-ikäinen. Mitä väliä? Minä kyllä allekirjoitan että olen keski-ikäinen, vaan jos siitä loukkaantuu ja kuuntelee Paula Koivuniemeä....yhtälö, jota en ymmärrä.
Joka tapauksessa heittäydyin nostalgiseksi. Kuuntelin Youtubesta Barry Manilow'ta ja Mandya. Kuulin sen sitten tunti sitten kaupassa käydessäni... Ja nyt mietin, mitä kuunnella. Postista toin ZZ-Topin Trilogyn. Ei nyt osu ja uppoa. Ja päivällä tuli kuunneltua postinkantajan tuomaa Animalsin boxia. Sitä suuntaa muistot nuoruuden musiikkiin. Itse nuoruudessa ei ole mitään haikailtavaa. Tuttua ja turvallista, muttei mitään haikailtavaa.
Hello ja All Night Long. Voi kun pliisua, mutta ah niin nostalgista. Itse videot on minulle outoja ja aika plääh. Mutta se on sitä aikaa. Kenties silloin nuorena nuo olisivat olleet hyviä. Nyt vain jotenkin huvittavia.
Kommentit