1667018.jpg

Uskomatonta! Uskomatonta on se, että se Juhannus sitten meni jo. Tiesinhän minä sen, että yövuorojen kanssa se on melkeimpä totuus, mutta kun lipsahti tuo nukkuminen pitkäksi tuossa välipäivänäkin.

Nukuin iltapäivälle juhannuspäivänä. Kello oli 13.45 ja koira oli saanut oven auki ja kuononsa peitonalle käteeni... ei voinut olla vihainen. Vaikkei minua saakaan yleensä herättää. Ajttelin, että käyn vessassa kun kerran olen hereillä ja mietin sitten miten jatkan.

Tuli ukkosen ilma. Ja kiire keittää kahvia. Sitten söinkin samalla ja katselin jälkiruoaksi sadetta ulkona ja ikkunan takana olevan vaahteran lehtien iloista heilumista sateessa ja tuulessa. No. Nukahdin vielä ja heräsin vaivoin 19.25. Kyllä. Uusi työvuoro oli reilun tunnin päässä. Ei muuta kuin eväitä pussittamaan.

Töihin mennessä jo mahakin murisi, sillä ei riisikakut ole oikeata ruokaa... tai siis minulle kyllä mutteivät pidä nälkää 18 tuntia. Joten evästä verotin kyllä heti työpaikalle tultuani.

Tänä aamuna sitten heti nukkumaan kun vaakatasoon pääsin. Ja heräsin vain vaivoin kello 14. Olin näet ajatellut että haen kohta puolen päivän jälkeen miehen osastolle jatkamaan juhannuksen viettoa. Ja samalla kaupassa metsästämässä jotain grillattavaa huomiseksi. Löytyi 25% alennuksella intialaisittain maustettua broilerin lihaapaloja. Siis jotain onko ne nyt pihvejä sitten linnussa vai ...?

Takaisin kotiin kahvinkeittoon ja sänkyyn pötkölleen. Ja taas viiden aikaan unta palloon. Vaivoin heräsin miehen noustua vessaan. Pitää näet valvoa sen menemisiä... joten en yleensä ota kotiin näin yövuoron jälkeen, mutta kun on juhannus. Tai oli...