Tai ainakin on helpompi keksiä lahjoja. Rahanmeno voi hirvittää jossain vaiheessa, mutta ei voi tällä hetkellä miettiä.

Vaikeinta on keksiä tyttären lahjaa. Eilen naapurikunnassa pamahti vahingossa oikea liike ja siellä se juttu. Eli tuli lahja hommattua.

Se vain, että olisin tarvinnut lahjat täksi päiväksi. Tai niin eilen luulin, sillä siskontytöille piti laittaa postitse. Siis netistä postinsivuilta katsottuna olisi pitänyt laittaa jo eilen, jos aikoo olla varma. No, minä en ole varma vaan XXXXX ja silleen. Ja kyhäsin jonkinlaiset paketit rahalla tukevoitettuna (plääh) menemään synnyinseudulleni. Syvään etelään.

Mutta sain huomiseksi kummipojalle... ööööö oisko 8 v. nyrkkeilysäkin ja hanskat. En uskalla katsoa, että onko ne minkä ikäiselle.... pitäisi varmaan tarkistaa. Ennen kuin paketoi. Klups. Meinaa hanskat on kivat, jos ovatkin pienet. Ja taas rahamassi heilumaan, jos meni syteen.

Raha-arpoja olen ostanut kaikille perheenjäsenille. Ja taidan hommata niitä kaikille, joille on pakko jotain keksiä. Pienellä rahalla on mahdollisuus tehdä onnelliseksi - tai pettyneeksi. Hou-hou.

Täällä Suomineidon navassa sataa vettä. Jippii. Liukkaat kelit olivatkin mieluiset autoilukelit. Rinnetontin iloisena omistajana, kävin ostamassa 25 kiloa hiekoitussepeliä. Se on vielä säkissä. Olen niin hiivatin väsynyt jo tuollaisen pari tuntisen kirkonkyläreissun jälkeen. Nukuin päikkärit ja sitten olikin jo pimeätä ripustella minitallilyhtyjä ja hiekottaa pihaa.

Samanlaisia tuntemuksia kuin viimeeksi keuhkoputkentulehduksessa. Raskas hengittää ja kumman voipunut olo. Onneksi siis sairiksella vielä muutaman päivän. Nyt vain pitäisi huomata missä vaiheessa on syytä käydä lääkärissä hakemassa antibioottikuuri. Ei liian aikaisin  eikä varsinkaan myöhään, ettei tarvi montaa viikkoa olla heikossa tilassa.