vuodatusrintamalla nimittäin. Kätevää tuo blogien seuraaminen. Tosin ei ole juurikaan seurattavaa.

Tietysti heräsin jo viideltä hohhailemaan, että papereita on vielä tekemättä. Mies lähtee aamusta taksikyydillä avustajansa kanssa keskussairaalassa käymään kontrollissa ja jää sitten osastolle siitä. Minulla kun ne yövuorot taas odottavat ensi yönä.

On kirjeen tekeminen osastolle ja avustajalle ja taksilappu vielä taksimiehellekin.

@ @ @

Itse olen menossa hiustenmuotoiluun. Siis leikkaukseen, jonka suorittaa hiustenmuotoilija. Pätevänoloinen akka. Seuraa Täydellisiä. Ja on kaupungissa liike, ettei täällä junttilassa tarvii ottaa sitä samaa mallia kuin naapurin Tainalla. Ja tuntuu jotenkin ylellisemmältä käydä kaupungissa kutrinsa leikkaamassa. Tosin osoittautui, että on siteitä tänne. Äitinsä asuu täällä ja oli meilläkin töissä yhteen aikaan.

@ @ @

Tytär on sitten kipeänä. Hurjat lämmöt 37,8 astetta ja täti on ihan kanttuvei. Lähtee kuitenkin mukaan, silläkin on hiusten värjäys ja muotoilu. En tiedä, onnistuuko se kun on kipeänä, mutta nyt kokeillaan sitten.

@ @ @

Väsymys on kohtuuttoman kovaa. Muutkin valittavat samaa, joten jotain yleisempää se on kuin uupumusta. Voisin nukkua ihan kellon ympäri, ellei kahvituttaisi ja sen vuoksi kusettaisi aika ajoin. Tai tulisi selkä kipeäksi makuusta. Mutta yövuorot onkin siitä hyviä, että ei muuta kuin valvoo ne yöt ja saa hyvällä tunnolla nukkua päivät pääskytysten.

Jaahas. Lähden tästä vaihtamaan ukon tukan suuntaa taakse päin huutamalla, jos muu ei tehoa. Kiire on käsite, joka hänen päästään hävisi kokonaan. Ei ole paljoakaan muita ärsyttäviä asioita, kuin se kaiken hitaasti tekeminen kun on oikeasti kiire. Ja minun luonteellani joudun heräämään kukonlaulun aikaan, ettei tule kiire ja koko ajan toimin kuin olisi kiire ja lopuksi onkin puolituntia odotusta.

Minusta taksimies ei jättänyt paljoa aikaa matkaa varten, joten varaudun hätäsuunnitelmassani siihen, että on varttia aikaisemmin taksi pihassa...

Voi kun olisi viulu. Siis ei olisi menoa ja pääsisi nukkumaan uudestaan. Kun tulen sieltä kyliltä, syön itseni ähkyksi ja painun pehkuihin ainakin pariksi tunniksi, että jaksan yön valvoa.