Avustaja on kertonut isänsä joutuneen tutkimuksiin kipeästä jalasta ja muistakin oireista. Minä päätin, etten kauheasti kommentoi, neuvo ja ohjaa, vaikka olenkin lähihoitaja. En anna arviota, tarjoa käsityksiä, hoida haavoja jne. Olen vain väsynyt omaishoitaja.

Vaan tänään se tuli bumerangi. Tuli kovaa ja kopsahti - otsaan. Avustaja soitti ja kertoi ahdistuneena ja paniikissa jos ei hysteerisenäkin ... tai ei sieltä puhelimesta kuulununut kuin voihketta ja nyyhkytystä. Parantumattomasti sairas ja syöpä levinnyt kaikkialle.

Sovittiin, että on loppuviikon nyt miettimässä asiaa ja minä puolestani mietin, miten helvetissä mies hoidetaan. Siis huomenna aamulla nousee aamuvuoroon mieskin. Ja tänään saunotan, vaikka emme pääsekään ajoissa saunaan. Ja viikonlopuksi vien sitten osastolle vastentahtoisesti ja jatkan keinottelua ensi viikolla, sillä maanantaina on terapia, mikä tarkoittaa sitä, ettei osastolla ole ainakaan.

Tätä minä olenkin kaivannut. Että tuen avustajaa hänen surressaan isäänsä, joka aloittaa saattohoidon. On ihan tervettä ajatella nyt vain itseäni ja kirota, että vittujen vittu. Mitäs läksit. Purra hammasta ja tehdä vaikka keittiönpöydästä päreitä. Että miksi taivaantähden ei koskaan ole kuukautta, jolloin ei olisi joku ongelma räjähtämässä käsiin.

Parasta kaikessa oli avustajan pelko, että vielä saan tämän takia potkut. Täh? Ai että isänsä saattohoidon takia?

Jotenkin aion kursia elämäni ja itseni siihen kuntoon, että voin sekä tukea että säästellä itseäni. Taidan valita taktiikan kuunteleminen. Sitähän ihmiset eniten kaipaavat. Tulla kuuluksi. Minähän voin kaivaa nenäni, korvani ja leikata varpaankynteni siinä samalla ynähtäen myötäelävään sävyyn.

Kaiken kaikkiaan on suojeltava itseäni, sillä se, että avustajalla on hankala elämäntilanne, vaikuttaa nyt sitten kaikkeen. Ihan kaikkeen. Kaikki mikä oli jo varmaa muuttuukin epävarmaksi. Jos isän tilanteessa tapahtuu käännös, se vaikuttaa avustajan keskittymiskykyyn, ehkä estää pahimmissa tapauksissa töihintulon ihan viime hetkillä.

Lähden pyörittelemään asiaa saunaan. Kohta. Kunhan se perkele suostuu lämpiämään.