Niinhän sitä sanotaan, kun rahaa palaa.

Ja kymmenen vuoden kitkutus on tehnyt kymmenen vuoden haaveita. Ei tosin crostrainereistä silloin puhuttu ja mokomista vasta viime syksynä olen kuullut. Mutta sika mentiin ostamaan ja ihan niin kuin näkemättä. Tässä teillekin kuva. Minä saatan antaa laitteen tytön maksettavaksi. Onneksi oli jo huippualennus, joten en ehkä kipurahoja maksanut.

Ja tietysti se kuntopyörä ostettiin. Motivoiva mittari... hmm. Näyttääkö se kuntoilijasta muuttuneita kuvia kun vielä kilsan poljet, tämä on mahdollista...?

Tuo keli on kyllä syksyihmisestäkin aika hauska tuolla ulkona, mutta ei täällä soratien varressa onnistu tuo liikkuminen, ei metsässä ei pellolla. Joten pitänee nykiä sisätiloissa sitten. Kun kerran päätin, että lomalla se alkaa, se alkaa, vaikka rahat loppuisi.

Sen verran hirvitti rahanmeno, että olimme vasta menossa ostoksille, joten tyydyin mättämään lähinnä ruokaa eläimille ja itsellemme auton täyteen. Mutta olin päättänyt yrittää löytää Matteus Passion, hui hai näillä markkinoilla. Klassista. Pyh. Ostin kympillä James Brownia kaksi levyä ja sitä tässä luukutan samalla.

Minä kun yleensä en osta mitään itselleni. Hyödyllistä ostetaan vain muille ja siitä pitää tyydytys sitten itsekin repiä. Joten olen yrittänyt opetella vähän ajattelemaan itseänikin. Mutta kalliiksihan tämä näin tulee, jos sataset viuhahtaa mikä minnekin. Toistaiseksi ei ole ollut sellaisia kauppoja, joita olisin katunut. Niin pitkään ja hartaasti niitä on aina tullut mietittyä.

Se mikä tässä kaupassa arveluttaa on, että miten onnistumme kokoamaan ne härvelit - ilman että osat menee sekaisin ja yritämme istua crosstrainerin kyydissä ja polkea ilman satulaa. Ja mitä, onko johdotkin osattava laittaa paikoilleen. Jösses...