Kyllä minä taidan olla ihan paatumaton rikollinen. Tai ainakin jos se tarkoittaa sitä, ettei minusta siihen ole. Vaikka ajelenkin nastarenkailla olosuhteitten pakosta, tunnen suunnatonta pelkoa kiinnijäämisestä, enkä piruvie tunne mitään ylimääräisiä kicksejä siitä saavani.

Enempi olen se deadlinetyyppi. Kaikki paineella viimetipassa. No, nyt ei mennyt oikein pulkkaan tuo homma. Ja ajelen sitten nastarenkailla, vaikka kohta tulee kesäkuu.

Ja allergian lievät oireet jatkuvat. Paineentunne rintakehän päällä ja kurkkukipu.

Tyttö vetää aina isosti alkaa vetämään. On nyt pois töistä flunssan takia. Makaa nyt tässä hoitolassa, jonne hain juuri intervallihoitoon pariksi viikoksi pojankin. Minun pikku hoitola.

Oma olokin on hieman hutera kaikesta allergeenin kiskomisesta ja saattaisi olla hyväkin ajatus ottaa antihistamiinia naamariin, sillä väsyttää nyt jo ilman lääkettäkin. Tosin nukun huonosti selän takia öisin. Siis se vanha vika uusiutui, kun en ole hetkuttanut crosstrainerilla kolmeen viikkoon. Pelottaa vähän, kun ei tunnu tuo henkikään oikein kulkevan muutenkaan.

Taidan lähteä hämmentelemään kaalikeittokattiloita. Yhdestä kerästä tuli niin paljon kaalia, että riitti 8 litraiseksi keitoksi. Teen sitten vaikka huomenna lopusta kaalilaatikkoa pakkaseen.