Nuohoojan jälkeen joo. Siis sateiselta keliltä näyttävä taivas sai minut mietteliääksi, että olisi muka viisasta jättää homma kesken, ettei kaikki heinä ole pitkällään märkänä pellolla. Että olisi helpompi jos kääntelisin heiniä jos ne nyt kastuvat.

Ei satanut niin paljon. Ja jäin autoilun lumoihin ihan pakonsanelemana. Ensin tyttö töihin. Sen jälkeen kukkakauppaan ja kukkakoukkukauppaan - sitten kotiin. Sitten odottamaan taksia, joka tuo miehen kotiin. Sitten hakemaan poikaa asemalta junalta. Sitten kotiin ja leivät miehelle.

Mies taksiin illanrientoihin. Menivät kesäteatteriin toimintakeskukselta. Sain vapaata varustaa poikaa yllätysmatkalle Lappiin. Sen vuoksi hän tuli kotona käymään, kun tavaroitaan haki ja lisävarusteita lainasi.

Iltavuorosta sitten tyttö takaisin. Matka siis edestakaisin 24 kilometriä, joten se heitetty kahdesti eilen. Juna-asemalle on 36 kilsan luokkaa. Siis sivu. Joten kypsyttämäänhän se alkoi.

Mies sentään tuli kotiin taksilla, joskin vasta klo 22 jälkeen. Ukolle iltalääkkeet ja sänkyyn, sillä tänä aamuna työpäivä uus.

Joten aamuksi laitoin kellon soimaan jo puoli kuudelta, että saan rauhassa siemailla kahvit. Ja niin tein. Klo 6.30 heitin tytön töihin taas se 24 km ja kiireesti laittamaan miestä kotiin, että joutuu taksiin 7.40. Ja sitten syömään leipäpalaset, joita en miehen heikon vireystilan sanallista ohjausta vaatimisen vuoksi kyennyt siinä miehen touhutessa syömään...

Ja kun olisi pitänyt olla klo 8 kirkolla takaisin eli 12 km. Ja kaveri kyytiin ja suuntana lähikaupunkimme, josta saan eläimille ruoat. Siis eläintarvikeliike ja eläinsairaala löytyy sieltä. Matkaa kirkolta 40 kilsaa.

Ja aurinko porotti. Ja kaikki kaupat oli kiinni. Ensin ne ysiltä aukeavat ja sen jälkeen kympiltä. Hulluja noi kaupuntilaiset. Puolille päivin makoilevat.

Maailmanparannusmatkahan se oli. Ei uskottu että olisi mahdollista kotipitäjässä puhua missään mitään, ilman uteliaita ihmisiä. Ja kun oli sitä tärkeää toimitettavaakin. Ystävällä koti täynnä ihmisiä ja minulla eläimiä, joille hän on allerginen.

Sitten äkkiä kotiin viemään poikaa junalle. Eli kotiin sieltä kaupungista 52 kilsaa ja asemalle 40 kilsaa eri suuntaa. Sieltä kirkolle suoraan 36 kilsaa hakemaan tyttöä töistä ennen kuin mies tulee taksilla kotiin kello kolmen jälkeen.

Eli eilen 128 kilsaa ja tänään 216 kilsaa useassa osasessa, joten missä helvetin raossa tuonne heinäpellolle? Ja jännä juttu, että eilen tuli vettä kuin Esterin perseestä naapurikunnassa kun haimme pojan, mutta täällä vain pisaroi. Hyvä tietysti niin, mutta kolmisen tuntia ukkosen jyrinää ja sateen uhkaa piti meidät hyvin teltan kunnostuksessa ja trangian kaivamisessa, kun ei päässyt koneellekaan.

Nyt odotan Banzuke - ohjelman alkamista. Japanilaista asennetta kuinka tärkeää on pikku kisailu ilman pelkoa loukkaantumisesta. Hullut japanilaiset oli vielä hauskempi ohjelma, mutta nyt kesätauolla - toivottavasti vain tauolla.

CDon. com antoi tilata Bachin Matteuspassion huhtikuussa eikä sitten koskaan kyennyt toimittamaan. Nyt pitäisi tehdä tytön kanssa tilaus, kun lupasivat hyvityksenä ilman postimaksuja. Olisi vaan aikaa selailla levyjä ja elokuvia.

Pitänee lähteä heinäpeltovaatetusta katsomaan ylleen, sillä ei se Banzuke kestä kuin puoli tuntia.